maanantai 6. heinäkuuta 2020

Kesäkuun Pallurointimenot - eka kuukausi omalla tallilla!

Ensimmäisen kuukauden aikana ei tullut juurikaan säästöä täysihoitotalliin verrattuna, mutta se johtui siitä, että ostin esimerkiksi heinää isomman satsin, joka kestää useamman kuukauden. (Oikeasti ostin nämä heinät jo huhtikuussa, mutta lasken ne nyt kesäkuun kuluihin, kun huhti- ja toukokuun Pallura oli vielä täysihoidossa ja söi täysihoitotallin heinää.)

Kesäkuun Pallurointimenot
 
Heinä 300 e
Vuolu 60 e
Sarviapilan siemen 21,90
Olkipelletti 117,30
Suolakivet 9,60
Baby oil 2,79
Kivennäinen 49 e

Yhteensä 560,59 e

Tulot: kirppiskamojen myynti 14 e
Yhteensä -546,59 e

Laskelmissa on mukana myös Mini-Men menot, sillä se vuoltiin samalla kun Pallura ja tietenkin se syö samoja rehuja. Kuiviketta ostin kerralla nyt enemmän, kun molemmat karsinat piti "perustaa" eli laittaa runsaasti kuiviketta paljaalle betonille. Määrässä on myös muutama säkki jatkotarvetta varten.

Ensimmäinen kuukausi ei siis tullut lainkaan täysihoitoa halvemmaksi, eikä varmaankaan vielä toinenkaan, sillä heinäkuussa ostettiin sitten seuraavan talven heiniä jo. Sen jälkeen ehkä lähtee vähän tasoittumaan, se jää nähtäväksi!

Heinäkuu toikin tullessaan erittäin kolean kelin, helteet ovat mennyttä ja meillä hevoset ovat palanneet normaaliin päivärytmiin eli aamulla ulos, illalla sisään. Pidän kuivaa makuupaikkaa niin tärkeänä, että mieluummin otan ne talliin nukkumaan yöksi, vaikka se tarkoittaakin sitä, ettei lomallakaan saa nukkua yhtään pidempään.

Koleudesta huolimatta hyvää alkanutta heinäkuuta kaikille!



maanantai 29. kesäkuuta 2020

Tallin uusi asukas!

Viime viikolla meille saapui uusi asukas, suomenhevosruuna Viljo. Olen jo aikaisemmin sanonutkin, että oma hevoslukuni on toistaiseksi täynnä, mutta pakko myöntää, että kyllähän kolmas hevonen helpotti Palluran (ja minun) oloa.
Viljo on ystäväpariskuntani hevonen. He ostivat Viljon viime viikolla harrasteratsuksi. Viljo on todella rauhallinen ja sympaattinen tyyppi. Tyypillinen suomenhevonen, eli kaikki on hyvin niin kauan, kun ruokaa riittää! Viljo on myös kotiutunut jo hienosti, eikä stressaa turhista.
 Mini-Men uusi karsina on vielä maalia vailla.

Viljo muutti Mini-Men entiseen karsinaan ja Mini-Me parka joutui tyytymään uuteen, pienempään karsinaan. Mainittakoon, että tällä "pienelläkin" karsinalla on pinta-alaa karvan alle 8 m2, eli myös se on Mini-Melle ruhtinaallisen kokoinen ja lähes tuplaten sen verran, mitä eläinsuojelulaki vaatisi Mini-Men kokoiselle ponille.
Ensimmäisenä iltana Mini-Me oli hyvin tuohtunut; hän ei tällaiseen minikarsinaan jää! Mutta tuumattuaan asiaa tovin se totesi, että uusikin karsina on ihan ok ja nykyään se nukkuu siellä oikein makeita unia.

Koska Viljo on niin kovin lunki tyyppi, eikä sille tuota mitään ongelmaa jäädä yöksi ulos, sain vihdoin käännettyä hevosten päivärytmin siten, että ne ovat yöt ulkona ja päivän sisällä. Ja ihan kreivin aikaan, viime viikolla oli todella kuumia päiviä!
Varsinkin Pallura on suorastaan huokaissut helpotuksesta, kun olen tullut hakemaan ne lepäämään päiväksi viileään talliin. Varjoa on tarhassa kyllä, mutta paarmat ovat ärhäköitä ja niitä on paljon! Olen niin iloinen, että on mahdollisuus ottaa hevoset viileään talliin päiväksi. Tosin tällä viikolla näyttää viilenevän niin radikaalisti, että saa nähdä, joutuuko Pallurakin 24/7-ulkoilun uhriksi!

Kolmikko on tarhannut vielä erikseen, Mini-Me ja Pallura samassa ja Viljo omassa tarhassaan. Tarkoitus on kuitenkin laittaa ne samaan tarhaan, jahka Palluran kiima vähän helpottaa. Sille tuli tietenkin kiima välittömästi, kun tontille saapui upea ja vielä aivan oikeanrotuinen ruuna!

Vähän olin pelännyt, että alkaako Pallura sorsia Mini-Me:tä, kun sillä on nyt uusi poikaystävä, mutta vielä mitä. Mini-Me on edelleen se ykkösystävä! Olen siirrellyt hevosia nyt parilta ruoholohkolta tarhaan ja takaisin, ja voi miten Pallura aina huutelee Mini-Men perään, kun se jää aina viimeiseksi kun niitä siirretään.
Mini-Me kaunistuu päivä päivältä, kun sen karva vaihtuu! Sen lihominen on onneksi myös pysähtynyt, ja jahka sen karva tippuu myös mahasta, uskon sen olevan kohtuullisen sutjakka tyyppi. Ei tietenkään Palluran veroinen, sillä se on niin upeassa kesäkunnossa, mutta ihan ok kuitenkin. En oikein ymmärrä sitä ajatusmaailmaa, että shetlanninponin kuuluu olla lihava. Mielestäni sen ei kuulu olla lihava yhtään sen enempää kuin minkään muunkaan hevosen. Toki kasvava varsa ei saa olla laihakaan, joten tietenkin tarkkailen Mini-Menkin lihavuuskuntoa jatkuvasti ja ruokintaa muutetaan sitten sen mukaan.
Nyt kun päivät saa levätä viileässä tallissa, on illalla energiaa rallittaa ulkona! Pallura nauttiikin täysin rinnoin, kun on tilaa juosta. Onni on tilava metsätarha! Tämä on varmaan se syy, miksi Pallura on edelleen niin fitissä kunnossa, vaikka on lomaillut kuukauden. Mutta kohta loppuu senkin kesäloma, sillä meidän kenttä alkaa olla siinä vaiheessa, että varmaankin ensi viikolla päästään vihdoin siinä ratsastamaan!

Aurinkoista, joskin hieman viileämpää, alkanutta viikkoa kaikille!

maanantai 22. kesäkuuta 2020

Miksi meillä ei laidunneta 24/7?

Myönnän, että ajatus yötä päivää pellossa onnellisina laiduntavista hevosista kuulostaa ihanalta. Mutta mitä sitten, kun lämmintä on 30 astetta, tuulenvirekään ei käy, varjoon ei pääse ja paarmat eivät anna hetken rauhaa?
Meillä on hevosilla tosin sinänsä hyvä tilanne, että ne pääsevät aina puiden alle suojaan, varjoa on siis aina saatavilla. Mutta silti huomasin tuossa muutamana päivänä, että kuumimpaan aikaan olivat aika tuskissaan paarmojen kanssa. Lepäämisestä ei oikein tullut mitään. Eri asia sitten, jos tarhassa/laitumella olisi kunnon katos tai pihatto, tai metsä, johon pääsisi kunnolla viilentymään tai ötököiltä suojaan. Onneksi tällaiset katokset näyttävät yleistyvän laitumilla!

Palluran en ole myöskään nähnyt vielä kertaakaan nukkuvan makuultaan ulkona. Tallissa se sen sijaan makoilee selvästikin, vaikka en olekaan sitä "itse teosta" yllättänyt kertaakaan. Karvaan tarttunut kuivike kertoo kuitenkin sen lepäävän makuultaan. Haluan tarjota sillekin mahdollisuuden levätä kunnolla, joten siksi haluan ottaa sen johonkin vuorokauden aikaan talliin. Ja koska meidän talli on vanha kivinavetta, se pysyy helteilläkin ulkoilmaa viileämpänä.

Lämpömittarin pitäisi tällä viikolla kavuta 30 asteeseen. Niinpä ajattelin lauantaina, että käännän hevosten päivärytmin siten, että otan ne päivän kuumimmaksi ajaksi sisään ja saavat jäädä yöksi ulos, kun on viileää ja vähemmän ötököitä. Ne tulivatkin hyvin mielellään sisään yhden aikaan ja pian alkoivatkin molemmat jo nuokkua. Laitoin ne ulos taas kuuden aikaan, ja kaikki oli rauhallista kymmeneen asti. Silloin Pallura aloitti sellaisen iltarallin, että oksat pois. Oli pakko hakea ne sisään, sillä totesin, että en saa itsekään nukuttua silmällistäkään, kun ne ravaavat pihalla ja mietin koko ajan, että koska ne tulevat langoista läpi.

Pallura rauhottui heti, kun pääsi talliin. Eli näin mennään nyt toistaiseksi siihen asti, että saadaan laumaan joku tyyppi, joka jäisi rauhassa yöksi ulos, jolloin Pallurakin jäisi. Täytyisi varmaan alkaa karsinantekohommiin, jotta olisi mahdollisuus ottaa se kolmaskin hevonen :D

Reilu viikko sitten juhlittiin muuten Mini-Men yksivuotissynttäreitä! Paikalla oli muutama ihmisystävä, sekä tietenkin Pallura. Mini-Me sai myös kakkua, mutta sen jälkeen sen herkunsyöntipäivät olivatkin luetut! Mini-Me on nimittäin paisunut aivan silmissä laitumella, siinä missä Pallura on edelleen missin mitoissa.
Minun pihaani reunustaa verkkoaita koirien takia, joten Mini-Me sai olla synttäreillä pihalla vapaasti. Pallura oli pakko pitää narun päässä, sillä verkkoaita on paikoitellen sille liian matala.

Mini-Me on muuten nyt VIHDOIN alkanut vaihtaa tuota sen pörrökarvaa pois. Liekö matolääkkeellä ollut osuutta asiaan? Saa nähdä, kauanko se ehtii olla kesäkarvassa ennen kuin pitää aloittaa talvikarvan kasvattaminen :D


Pallura on tietenkin silkinsileässä kesäkarvassa, mutta pikku hiljaa on ollut havaittavissa sitä, että se alkaa pudottaa kesäkarvaa, kuten viime vuonnakin juhannuksen tienoilla. Palluran talvikarvakin on kuitenkin niin silkinhieno, että mitään turrikkaa siitä ei tule, ainakaan vielä kesällä.

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille, ja muistakaahan huolehtia hevosten nesteytyksestä ja helpotuksesta kuumilla keleillä! Vinkkejä helteisiin hevosen kanssa voit lukea täältä!

perjantai 12. kesäkuuta 2020

Viimeistä kertaa: Kuukauden Pallurointimenot täysihoitotallilla

Toukokuussa Pallura asui vielä täysihoitotallilla, mutta kesäkuussa pääsette jo seuraamaan kotitallin menoja. Mutta, tässä siis viimeistä kertaa Palluran kuukauden menot täysihoitotallilla!

Toukokuun Pallurointimenot
 
Tallivuokra 340 e
Lisäravinteet 35,80 e
Ratsutus ja valmennus 80 e


Yhteensä 455,80 e
Ei tuloja toukokuussa

Toukokuu oli siis periaatteessa edukas kuukausi! Tosiasiassa ostin silloin kilokaupalla tavaraa talliin, mutta en laske niitä Palluran kuluiksi, vaan tallin :D Tallin kuluista tulossa jossain vaiheessa oma postauksensa, jahka saan tallin joskus sillä lailla edes vähän valmiiksi. Ihan valmiiksihan se ei varmastikaan tule ikinä!

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

tiistai 9. kesäkuuta 2020

Kolme vuotta!

Sunnuntaina tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun minusta tuli virallisesti Palluran omistaja. Melko hurjaa!

Elämäni on kyllä muuttunut hurjasti Palluran myötä! Muutin maalle ja nyt minulla on oma pieni talli. Hevoset ovat osa elämää 24/7. Toisille sopii hyvin se, että hevonen asuu täysihoitotallilla, ja saa nauttia siitä pelkästä harrastamisesta, mutta minulle sopii se, että saan viettää paljon enemmän aikaa hevosten kanssa.

Laitetaan tähän vuosipäivän kunniaksi muutama kuva minun ja Palluran ensimmäisestä vuodesta:





Tätä kuvaa kun katsoo, tuntuu, että Pallura on kasvanut tuosta reilusti yli 10 cm! Olen 165 cm pitkä, ja nykyään Palluran säkä on jo silmieni tasolla (Pallura on kotimittauksella n. 160-säkäinen).
Ihan ekaa kertaa ratsastaja selässä kesäkuussa 2017. Pallura on siis sisäänratsastettu sen kolmivuotiskesänä. Olin ensimmäinen sen selkään koskaan kavunnut ihminen. Pallura oli superfiksu ratsu!
Ekaa kertaa "maastossa" Palluran silloista kotitallia kiertävällä entisellä, nykyään jo metsittyneellä ja vesittyneellä ravitreeniradalla.
Käytiin myös näyttelyssä Riihimäellä, mutta siellä ei menestystä tullut, tuomarit eivät arvostaneet Palluraa lainkaan :D
Olen opettanut Palluran kolmivuotiaana myös ajolle, mutta ajohommat ovat jääneet turvallisten ajomaastojen puuttumisen vuoksi vuosien saatossa.

Kolme vuotta siis takana, toivottavasti ainakin 20 vuotta vielä edessä :)

perjantai 5. kesäkuuta 2020

Hevoset ovat vihdoin kotona!

Ihan kauhen kauan on kulunut edellisestä postauksesta, pahoitteluni siitä. Se johtuu vain siitä, että olen kovalla kiireellä laittanut tallia kuntoon, eikä aikaa blogille ole ollut. Yritän nyt tehdä korjausliikkeen, kun hevoset ovat vihdoin kotona!

Eka viikko on vierähtänyt nopeasti! Pallura ja Mini-Me siis muuttivat lauantaina 30.5. ja edellisenä iltana vielä 23.30 maalasin tallia niille kuntoon. Sitten oli jo pakko lopettaa, kun ei enää nähnyt maalata.

Mini-Me tuotiin uuteen kotiin lauantaina ensimmäisenä, ja se jäi kahden hoitotädin kanssa odottamaan Palluraa. Koska muuttomatka ei ollut pitkä, en halunnut ottaa sitä riskiä, että Pallura potkisi Mini-Metä traikussa, vaan päätin, että muutamme ne erikseen. Mini-Me on onneksi hyvin lunki tyyppi, ja se oli melko coolisti odottanut Palluraa, mutta oli toki helpottunut sen saapuessa.
Palluran saavuttua laitoimme ne niiden uuteen tarhaan. Niillä on mielestäni ihan hyvänkokoinen metsätarha, jossa on myös pieni hiekkaosuus jossa voi juosta. Vihreää löytyy jonkin verran nyhdettäväksi, mutta lisäksi saavat sitten kuivaheinää.

Kyllä ne alkuun rallittivatkin! Mini-Me oli selvästi innoissaan, kun Pallura suostui vihdoin leikkimään sen kanssa! Pallura ei edellisessä kodissa oikein kunnolla lämminnyt Mini-Me:lle, vaan lähinnä sieti sitä. Sen vuoksi teinkin isomman tarhan kylkeen myös toisen pienemmän, johon voin laittaa Mini-Me:n, jos ne eivät tulisi toimeen. Mutta nyt on Pallura hyväksynyt Mini-Me:n ihan täysin (kun ei muitakaan kavereita toistaiseksi ole :D) eikä tarvitse pohtia eri tarhoihin laittamista.

Yöt hevoset ovat vielä ainakin toistaiseksi tallissa, vaikka kelien puolesta voisikin ehkä olla jo ulkona. Haluan kuitenkin, että niillä on mahdollisuus levätä kunnolla, kun eivät vielä ole ihan sataprosenttisesti kotiutuneet kuitenkaan.

Tallissa on toistaiseksi karsinat vain Palluralle ja Mini-Me:lle, mutta olisi tarkoitus tehdä vielä muutama lisää. Alkuun tehtiin kuitenkin vain nämä, että saatiin hevoset mahdollisimman pian turvallisesti kotiin.

Mini-Me oli uskaltanut nukkua heti ekana yönä makuultaan tallissa, Pallura vasta kolmantena yönä. Minua oli vähän mietityttänyt Mini-Me:n nukkuminen tarhassa, kun en tiennyt, että antaako Pallura sen nukkua. Mini-Me on kuitenkin vielä niin pieni, että tarvitsee makuultaan tapahtuvia päiväunia. Mutta sitten eilen minua odotti tarhassa tällainen näky:

Pallura ei pelkästään anna Mini-Me:n nukkua, vaan jopa vahtii sen unta! Tuo pieni mytty maassa on siis päikkäreitä vetävä Mini-Me. Palluran en ole nähnyt vielä nukkuvan ulkona makuultaan, ja se varmasti tekeekin niin vasta sitten, kun kokee sen olevan 100 % turvallista. Nämä myös nukkuvat aina tuossa portilla, ilmeisesti kokevat sen turvalliseksi paikaksi.
Mini-Mekin alkaa pikku hiljaa muistuttaa enemmän ja enemmän oikeaa ponia alpakan sijaan, vaikka sillä vielä pörrökarva onkin!

Minulla myös projektia riittää, sillä vaikka hevoset muuttivat jo kotiin, talli ei ole vielä valmis, puhumattakaan varustehuoneesta ym. tiloista. Lisäksi meillä alettiin tällä viikolla myös kentän kaivuutyöt.

Niinpä lähdenkin tästä varustehuonetta maalaamaan, se on hyvää sadepäivän puuhaa!






maanantai 18. toukokuuta 2020

Koppi haasteesta: 30 kysymystä - Hevosenomistaja edition

Maisa Hyttinen (@maisahyttinen, http://maisahyttinen.fi) haastoi minut mukaan tähän haasteeseen, ja minähän otan sen vastaan! Moni teistä tuntee Palluran ainakin ruudun takaa, mutta kuinka moni tuntee minut?
Postaus on pitkä, ja sen kirjoittamisessa on kestänyt ihan luvattoman kauan, mutta tässä se nyt tulee!

1. Kuka olet?

Olen Jenni, 32-vuotias hevosenomistaja, sekä pienen tallin omistaja, Janakkalasta.

2. Milloin ja missä aloitit hevosharrastuksen?

Kävin satunnaisesti jo pienenä tyttönä Välimäen tilalla Hattulassa, mutta aktiivisesti aloin ratsastamaan Rannikon Ratsutilalla noin 12-vuotiaana.

3. Suurimmat saavutuksesi?

Yksi suurimmista saavutuksistani on ollut oman pienen hevostilan hankkiminen! Tästä unelmasta tuli totta tänä vuonna.

4. Mitä odotat tällä hetkellä?

Sitä, että saan tallin remontin ja tarhat valmiiksi ja hevoset omaan pihaan! Tähän ei pitäisi mennä enää kauaa.

5. Elämäsi hevoset?

Minulla on kaksi elämäni hevosta, joista toinen on luonnollisestikin Pallura. Toinen on Maalveera, ensimmäinen oma hevoseni. Se oli maailman lempein otus ja opetti minulle niin paljon niin hevosista kuin itsestänikin. Veeralla tulee aina olemaan ihan erityinen paikka sydämessäni. Muistelen sitä edelleen lähes päivittäin, vaikka sen poismenosta on kohta jo 8 vuotta.

 

6. Suunnitelmasi vuodelle 2020?

Suunnitelmissa on tehdä oman tallin pihaan myös kenttä, sekä remontoida ahkerasti myös kotia. Tallissakin varmasti riittää hommaa, vapaa-ajan ongelmia ei tule kyllä olemaan! Toivoisin myös, että päästäisiin Palluran kanssa myös käymään jotkut pienet kisat vielä tänä vuonna.

7. Miten rentoudut?

Rentoudun tallihommissa! Kun ei ole kiire mihinkään, on niin ihanaa vain puuhastella ja olla hevosten kanssa. Rakastan esimerkiksi Palluran kanssa hengailua. Se on todella seurallinen hevonen ja oikea mammantyttö, vaikka se esittääkin olevansa tulta ja tappuraa! Toki on myös ihan kiva rentoutua välillä sohvalla hyvän syötävän ja Netflixin parissa.

8. Oletko kilpailuhenkinen?

Olen jokseenkin kilpailuhenkinen, mutta en niin paljoa, että aina pitäisi olla kaikessa paras. Riittää, että ettei aina ole ihan kaikessa viimeinen.

9. Mitä harrastat?

Hevostelun lisäksi harrastan koiria, minulta löytyy kaksi jackrussellinterrieriä. Emma ja Rukka, mutta Köntsiksikin kutsutaan. Köntsien kanssa emme tosin harrasta mitään tavoitteellisesti, joskus käydään mätsäreissä ja muutoin vaan olla möllötellään. Köntsät taas harrastavat kissojen vainoamista.



10. Mieleenpainuvimmat kokemuksesi hevosen kanssa?

Veeran lopetus oli varmaan se kaikkein mieleenpainuvin hetki. Sen lisäksi on ollut pari aivan upeaa hetkeä Palluran kanssa, joita en unohda ikinä: Palluran varsan Ainon syntymä, jossa olin mukana, sekä erityisesti se ääni, kun Pallura alkoi ensimmäistä kertaa "jutella" Ainolle. Se hörinä oli jotain aivan ainutlaatuista enkä osaa edes pukea sitä sanoiksi. Olen vain todella onnellinen, että kuulin sen.

Toinen, jollekin muulle mitättömältä kuulostava juttu, mutta minulle todella iso juttu oli se, kun Pallura ensimmäistä kertaa päästi minut laitumella viereensä, kun se oli nukkumassa. Olin jo ratsastanut ja vienyt Palluran takaisin laitumelle, mutta päätin käydä vielä moikkaamassa sitä. Muut hevoset nukkuivat päikkäreitä ja Pallura oli vahtivuorossa, mutta nähtyään minun tulevan, se tuli parin metrin päähän minusta ja kävi makuulle. Siinä se nukkui, ja minä sain rauhassa silitellä toista ja hengata sen vierellä. Koska Pallura on joskus ollut suorastaan tulta ja tappuraa, näin suuri luottamuksenosoitus sai vedet silmiin.

11. Miksi bloggaat?

Aloin kirjoittaa Pallurablogia, kun tuntui, ettei olemassa ollut yhtään nuoren suomenhevosen kanssa puuhailuun keskittyvää, aktiivista blogia. Halusin tarjota vertaistukea muille, samojen ongelmien kanssa kamppaileville. Olen aina lukenut paljon ja myös kirjoittaminen käy minulta suht koht luontevasti, joten bloggaaminenkin lähti sujumaan kohtuuhyvin.

12. TOP 5 blogit tai sometilit?

 Hyviä tai loistavia sometilejä on niin paljon, että on tosi vaikeaa valita vain viisi! Tässä kuitenkin sellaisia, joiden uutta postausta odotan aina innolla:


MW Hevospalvelut, nettisivujen lisäksi löytyy myös ig @mwhevospalvelut. Nettisivuilta löytyy ihan mahdottoman paljon hyvää, tutkittua tietoa hevosen lihaksistosta. Näiltä sivuilta olen oppinut niin paljon!   

 

Muuliprojekti, löytyy myös Instasta @rosamiii. Tilin päätähtenä on Espanjasta tuotu muuli nimeltä Muuli.

 

@ninapietilainen, upeita eläinkuvia Instagramissa!


@staffiesani, superilmeikäs staffityttö.

@tuonela10, puutarha-aiheinen ig-tili.


13. Mikä on parasta elämässäsi juuri nyt?

Se, että talli on kohta valmis, ja saan hevoset vihdoin omaan pihaan!

14. Hevonen jota ihailet?

Mun on pakko sanoa tähän, että Pallura. Se ei ole maailman suurin liitokavio, mutta ihailen sen luonnetta. Sille ei kettuilla, ja sillä on temperamenttia vaikka muille jakaa, mutta oma ihminen on sille niin rakas, ettei mitään rajaa.

15. Vahvuutesi ja heikkoutesi hevosihmisenä?

Vahvuuteni on ehdottomasti NÖYRYYS. Ymmärrän, että vika on lähes aina satulan päällä ja että minulla on vielä paljon opittavaa. Ilman tätä nöyryyttä ei valitettavasti voi kehittyä. Miten voisi enää oppia enempää, jos luulisi jo osaavansa kaiken?

Heikkouteni taas sitten on liian suuri epävarmuus niin itseni kuin hevosenkin suhteen. En osaa luottaa, että osaan, vaikka toisinaan oikeasti osaankin! Samoin en uskalla aina luottaa Palluraan, että se hoitaa homman, vaikka se kyllä hoitaisi.


16. Kuka on esikuvasi?

Ihailen monia upeita, vahvoja naisia. Hevospuolella esikuvani on tietenkin Kyra Kyrklund! Noin muuten elämässä; sanoisin, että Buffy, vampyyrintappaja. Supervahva nainen niin henkisesti, kuin fyysisestikin. She saved the world a lot. Itkusta ei meinannut tulla loppua, kun Buffy kuoli rakkaidensa tähden.

17. Mitä haluaisit oppia vuonna 2020?

Paremmaksi ratsastajaksi ja hevosenkäsittelijäksi tulemisen tietenkin! Nämä ovat tosin asioita, joissa on aina opittavaa, mutta jos jotain uutta ehtisi oppia tänä vuonna.


 18. Minkä luonteenpiirteen vaihtaisit itsestäsi?
Epävarmuuden. Mietin liikaa sitä, mitä muut ajattelevat tekemisistäni ja toisinaan olen ihan liian kiltti.

19. Mitä piirrettä inhoat ihmisissä?

Kaksinaamaisuutta.

20. Kallein ostoksesi?

Tässä on tullut osteltua nyt ihan liikaa kaikkea kallista, kuten uusi koti, traikku, poni... :D En edes halua ajatella, mikä on ollut kalleinta. Mutta uusi koti varmaankin :D


21. Epäsuosittu mielipiteesi?

Pienessä hiekkaneliössä yksin, päästä kavioihin loimitettuna muutama tunti päivässä tarhaaminen ja lopun aikaa karsinassa seisominen, pois lukien tunnin ratsastus päivässä, ei ole hevosen elämää.

22. Mitä ihailet toisissa ihmisissä?

Itsevarmuutta.

23. Mikä inspiroi juuri nyt?

Oman tallin valmistuminen sekä Palluran uusi tuleva tarha! Siitä tulee niin mielettömän ihana "aktiivitarha" pienine rallittelubaanoineen sekä metsikköineen. Ajatus siitä, miten tohkeissaan Pallura varmasti on sinne pääsystä, inspiroi jatkamaan vielä tallirempan loppuun, vaikka totta puhuen alan olla itsekin aika loppu :D

24. Suurin paheesi?

Suklaa.

25. Mitä somekanavia käytät?

Eniten Instagramia @pallurablogi sekä facebookia (www.facebook.com/pallurablogi) sekä tietenkin blogia!

26. Unelmiesi työpaikka? 

Tykkään nykyyisestä työstäni, mutta salaa haaveilen siitä, että minulla olisi oma hevostarvikkeiden verkkokauppa. Ehkä joskus tulevaisuudessa, kuka tietää? 

 

27. Tärkeimmät ominaisuudet hevosessa?

Se, että se on tamma :D Rakastan tammoja, sillä ne ovat niin usein käsittelijänsä peilejä ja kun tamman kanssa löytää yhteisen sävelen, siitä saa ikuisen luottoystävän.


28. 3 biisiä, joita kuuntelet tällä hetkellä?

  • Eric Carmen: Hungry Eyes
  • Lady Gaga & Bradley Cooper: Shallow
  • Dire Straits: Money for Nothing

29. Millainen hevosenomistaja olet?

Haluaisin ainakin sanoa, että hyvä. Parhaani teen, jotta hevosillani olisi kaikki hyvin ja mahdollisimman hyvät oltavat. Vaikka ne ovatkin harrastusvälineitä, ne ovat myös ystäviä ja perheenjäseniä. Oma talli -projektikin on saanut alkunsa siitä, että halusin viettää Palluran kanssa enemmän aikaa ja oppita tuntemaan sen paremmin.

30. Mitä haluat saavuttaa seuraavan viiden vuoden aikana?

Äkkiseltään en keksi tähän mitään "isompaa" vastausta. Olen saavuttanut tässä nyt niin suuria juttuja, että voisin sanoa ison osan unelmistani käyneen toteen. Ihana koti maalla ja oma talli. Oma Pallura, ja oma poni. Kaksi ihanaa Köntsää. Siinä on yhdelle ihmiselle aika paljon kaikkea ihanaa.