maanantai 24. kesäkuuta 2019

Pallurablogi täytti vuoden! Siksipä... ARVONTA!

Sunnuntaina 23.6. tuli kuluneeksi vuosi Pallurablogin syntymisestä! Pallurablogi on vielä pieni verrattuna suosituimpiin hevosblogeihin, mutta olen kyllä melko ylpeä siitä, että se ylsi jo ensimmäisenä vuotenaan yli 50 000 sivukatseluun. Tosin, koska älysin ottaa Google Analyticsin käyttöön vasta kesken vuoden, tuo lukema on Bloggerin omasta statistiikasta ja sisältää myös omat sivulataukseni :D



Mikä Pallurablogin lukijoita on kiinnostanut?

Tekstien näyttökertojen perusteella ihmisiä kiinnostaa erilaiset niksit ja vinkit. Tässä Pallurablogin ensimmäisen vuoden TOP 10:

10. Hevostarvikeliikkeiden Black Friday -tarjouksia 2018

Tarjoukset kiinnostivat kaikkiaan 1005 ihmistä, mutta toim. huom! Tämä teksti ei ole enää ajankohtainen.

9. DIY Ötökkäkarkote
Ötökkäkarkote on myös kiinnostanyt yli tuhatta ihmistä ja koska se on taas ajankohtainen, kiinnostaa edelleen.

8. Kerput
Kerppujen saloista on ollut kiinnostusta 1111 ihmisen edestä - ja koska tämä on taas ajankohtainen, se kiinnostanee edelleen.

7. Vinkit onnistuneisiin Facebook-kirpputorikauppoihin
Vinkki nro 1: Ole rehellinen! Jos se on hallussa, kannattaa lukea myös muut vinkit. Muussa tapauksessa kannattaa unohtaa koko kirppistely.

6. Ajatuksia nuoren hevosen liikuttamisesta
Tämä teksti syntyi aika lailla Pallurablogin alkumetreillä, mutta allekirjoitan sen edelleen.

5. Satulan lähettäminen
Teksti, jota valitettavasti läheskään kaikki satulan myyjät eivät ole lukeneet :/

4. Helteellä hevosen kanssa
Viimevuotinen teksti, mutta jälleen ajankohtainen ja sisältää hyviä selviytymisvinkkejä!

3. Kypärä kannattaa - elämää aivovamman kanssa
Ystäväni Elinan tarina siitä, kuinka hän sai ratsastaessa aivovamman. Ja myös siitä, miten uskomaton tsemppari Elina onkaan!

2. DIY - keksit hevoselle

1. Olenko liian painava hevoselleni?
Blogin ylivoimaisesti suosituin teksti 3491 katselukerralla syntyi siitä, kun olin "salakavalasti" lihonut, ja oli pakko alkaa pohtia näitä asioita. Katselukerroista päätellen tämä on asia, joka puhuttaa ihmisiä.




Selatessani tilastoja kävi ilmi, että talliniksien ja DIY-juttujen  lisäksi ihmisiä kiinnostaa vastonkäymiset. Teksti, jossa kerrotaan omasta epäonnistumisesta, kerää huomattavasti enemmän katselukertoja kuin ne, missä kaikki on hyvin. Osa ihmisistä varmastikin hakee vain vertaistukea, mutta väkisinkin tulee mietittyä, että nauttiiko ihmiset toisten epäonnistumisista?

No, blogitekstianalyysit vihdoin sikseen ja asiaan eli arvontaan! Mitä olisikaan blogin yksivuotissynttärit ilman arvontaa? Aika kämäsethän synttärit ne sellaiset olisi.




Laitetaas siis arpoen kaikkien osallistujien kesken kuvassa oleva HV Polon ihana canvas-kassi sekä Mison heppaprintti T-paita! Voittaja voi valita T-paidan kooksi joko naisten 40 tai 42.

Osallistua voit näin:

- Kommentoi tätä postausta. Jos olet anonyymi kommentoija, jätäthän myös sähköpostiosoitteen, mistä saan sinut kiinni, jos voitto sattuu osumaan kohdalle!
- Lisäarvan voit saada tykkäämällä Pallurablogin facebook-sivusta!
- Toisen lisäarvan voit saada seuraamalla Palluraa instassa!

Kerro kommenteissa myös, monellako arvalla olet mukana. Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 30.6. klo 23 asti! Voittaja arvotaan ja julkaistaan blogissa maanantaina 1.7.Palkinto postitetaan vain Suomeen.

Onnea arvontaan!


maanantai 17. kesäkuuta 2019

Vinkki onnistuneisiin Face-kirppiskauppoihin: OmaPosti -sovellus

Ei, tämä ei ole yhteistyöpostaus Postin kanssa. Ei, en ole Postilla töissä tai hyödy sen touhuista TALOUDELLISESTI mitenkään. Hyödyn sen touhuista ainoastaan sen verran, että se kuljettaa ostamiani ja myymiäni hyödykkeitä paikasta A paikkaan B.

Moni valittaa Postin touhuista, kuinka paketit eivät mene perille tai niissä kestää tolkuttoman kauan. Itse lähetän postipaketteja viikottain, ja kaikki ne ovat perille menneet, suurin osa yhdessä arkipäivässä, joskus harvoin menee kaksi. Muutama viikkoa takaperin ostin facekirppikseltä jotain tavaraa, ja myyjä oli laittanut puhelinnumeroni vastaanottajan tietoihin väärin. Onneksi hän oli fiksu ja lähetti lähetystunnuksen, joten olisin saanut paketin lunastettua myös sillä. Mutta mitä vielä, Posti lähetti minulle sähköpostilla saapumisilmoituksen, vaikken myyjälle edes sähköpostiani ilmoittanut!

Miten tämä sitten oli mahdollista? No siten, että käytän OmaPosti -sovellusta. Sen voi jokainen ladata ihan ilmaiseksi kännykkäänsä. Ja kas, elämä on taas paljon helpompaa!

OmaPostista näen kaikki lähettämäni paketit sekä minulle tulossa olevat. Näen siis myös, koska vastaanottaja on noutanut paketin, ja jos ei ole, ehdin vielä muistuttaa häntä, ennen kuin on myöhäistä ja paketti lähtee takaisin. Kerran olen näin tehnyt, ja silloin vastaanottaja ei ollut jostain syystä saanut saapumisilmoitusviestiä. Hän ehti vielä hakea paketin ajoissa ja loppu hyvin, kaikki hyvin!

Joskus harvoin tulee myös paketteja, joista ei tule tekstiviestiä vaan joutuu odottamaan paperista saapumisilmoitusta. Nämä paketit tulevat siis yleensä ulkomailta. OmaPostiin saa kuitenkin näistäkin sähköisen saapumisilmoituksen, eikä tarvitse odotella etanapostia!

Pari viikkoa sitten olin joutua Face-kirppishuijarin uhriksi (no, osittain kyllä jouduinkin). Myyjä väitti kivenkovaan lähettäneensä paketin viikkoa sen jälkeen, kun olin sen sisällön maksanut, mutta lähetystunnus unohtui aina kätevästi kotiin. (Niin, älykännyköiden aikanahan harvalla meistä kulkee esim. sähköposti mukana kännykässä...) Odoteltuani vielä viikon ja kyseltyäni lähetystunnuksen perään useasti laitoin myyjälle tilinumeroni kera viestin, että mikäli rahoja ei ole ylihuomiseen mennessä palautettu, teen rikosilmoituksen. No siinä vaiheessa sain jo sentään lähetystunnuksen, mutta OmaPostista toki näin, että vaikka paketille oli maksettu kuljetus netissä, sitä ei oltu vielä postiin viety. Vasta siinä vaiheessa, kun OmaPosti ilmoittaa, että lähetys on rekisteröity, se on ihan oikeasti fyysisesti jätetty Postin kuljetettavaksi. Muistutin vielä rikosilmoituksesta ja sanoin, että koko viestienvaihto on tallessa screenshotteina, ja myyjä keksi vielä jonkun selityksen ja pyysi odottamaan vielä iltapäivään, että "hän pääsee töistä lähikaupalle selvittelemään asiaa". Tosiasiassa myyjä taisi tässä vaiheessa pakata paniikissa lähetyksen postiin, sillä muutaman tunnin kuluttua näin OmaPostista, että lähetys oli tosiaan jätetty postiin.

Parin päivän päästä se tulikin, ja mitä paketissa olikaan?


No nämä "kerran jalassa olleet täysin ehjät" BOT-tallisuojat! No, kerran ne ovat voineet jalassa olla, mutta ehjäthän ne eivät todellakaan ole. Käyttökelpoiset ne ovat kyllä, joten otan tämän nyt sitten oppirahoina. Tiedän tämän myyjän huijanneen muitakin, ainakin yhteen olen ollut yhteydessä ja hänen tarinansa oli sama. Pakettia ei kuulunut ennen rikosilmoituksella uhkailua ja kun paketti vihdoin saapui perille kuukausi maksamisen jälkeen, siellä ei ollut sitä, mitä oli luvattu. Molemmat meistä ilmoitimme tästä henkilöstä kirpputorien ylläpidolle, mutta ylläpitoa ei kiinnostanut ja siellä tämä henkilö tekee "kauppaa" edelleen.

Mutta summa summarum, ellen olisi OmaPostista nähnyt, että mitään pakettia ei oltu lähetetty, myyjä varmaan edelleen väittäisi jättäneensä sen postiin. OmaPosti on siis myös hyvä työkalu silloin, kun haluaa laittaa aloitteleville kirppishuijareille luun kurkkuun! OmaPostia käyttäessä ei siis tarvitse edes pelailla lähetystunnusten kanssa, sillä kaikki paketit on sidottu käyttäjän puhelinnumeroon.

OmaPostista voit lukea lisää ja päästä alkuun sen kanssa täältä: https://oma.posti.fi/welcome/fi/

Yhteenvetona: 

- OmaPostista näet yhdellä vilkaisulla lähettämäsi sekä sinulle tulossa olevat paketit
- Näet myös, onko lähettäjä tosiaan lähettänyt paketin, ja onko vastaanottaja noutanut sen
- Ei tarvitse pelailla lähetystunnusten kanssa
- Saat paperisista saapumisilmoituksista sähköisen version nopeammin, eikä tarvitse odottaa etanapostia

Kannattaa muuten katsoa vinkit onnistuneisiin Facebook-kirppiskauppoihin täältä (klik!)

Suosittelen sovellusta siis vahvasti! Itseäni odottaa tällä hetkellä Matkahuollossa satula. Vihdoin meille on (toivottavasti) löytynyt sopiva! Satulan myyjä laittoikin satulan ihan supernopeasti matkaan, ja Matkahuolto toimittikin sen tänne päähän vuorokaudessa, mutta koska en ehtinyt sitä juuri sillä siunaaman sekunnilla hakemaan sitä, panttasi Matkahuolto sitä sitten viikonlopun yli, sillä se ei tietenkään ollut auki viikonloppuna. Postin toimittamalla satulalla olisin siis päässyt ratsastelemaan jo viikonloppuna, sillä sen toimipaikka olisi ollut joustavammin auki. Mutta aina ei voi voittaa :D Oman kokemukseni mukaan Posti on yleensä Matkahuoltoa nopeampi muutenkin.

Satulasta lisää myöhemmin tällä viikolla. Aurinkoista alkanutta juhannusviikkoa kaikille!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Elämän pieniä iloja

Meille kuuluu Palluran kanssa kerrankin oikein hyvää! Voisi sanoa, että kaikki on hyvin *koputtaa puuta*. Ei, emme ole päässet loistamaan kisoissa (tai kisoihin ylipäätään :D), emme ole voittaneet lotossa, eikä mitään suurta ja mullistavaa ole tapahtunut.

Mutta tulen niin iloiseksi siitä, että Palluralla vaikuttaisi olevan kaikki hyvin ainakin juuri nyt. Se on laitumella, sillä on kavereita. Ja silti se tulee aina laitumen portille vastaan valmiina töihin. Se ei ole kipeä ja meillä on vihdoin jopa satula. Joka tosin on vain lainassa ja oma on etsinnässä. Tästä lisää myöhemmin!

Nämähän ovat aivan arkisia juttuja ja jonkun mielestä kuulostaa varmaan säälittävältä iloita tämmöisistä :) Mutta meille nämä ovat isoja juttuja, sillä Pallura oli talvella useamman kuukauden sairaslomalla, ja kun se pääsi takaisin töihin, satula jäi epäsopivaksi, eikä Pallura halunnut enää esim. laukata. Nyt kun satula ei purista, laukkakin kulkee taas. Miten onnelliseksi tulinkaan siitä, kun Pallura sai taas laukkavaihteen silmään, eikä olisi halunnut mitään muuta tehdäkään!

Pallura sai eilen myös ensimmäistä kertaa kengät yli vuoteen. Siltä otettiin varsomisen takia kengät pois huhtikuussa 2018 ja tänään se sai ne takaisin. Kengättömyydestä johtuen kannat olivat vähän vinossa, mutta sen pitäisi kuulemma lähteä korjaantumaan nyt, kun kengät tukevat kavioita. Vihdoin päästään maastoilemaankin, kun on kengät!

Totta puhuen vähän pelkäsin, että miten Pallura suhtautuu kengitykseen, mutta se seisoi TODELLA kiltisti. Palluran mielestähän paikallaan seisominen on lähes pahinta, mitä pienelle hevoselle voi tehdä, mutta liekö se sitten ollut niin väsynyt laidunelämästä vai mistä, mutta se tapitti kiltisti paikallaan koko kengityksen ajan. Tästäkin tulin hyvin iloiseksi, sillä Palluran elämän ensimmäinen kengitys pari vuotta sitten oli lievästi sanottuna eksoottinen. Sen pystyynnousukertoja ei pystynyt edes yhden käden sormilla laskemaan. Toki jokainen kengityskerta sujui aina edellistä paremmin ja viimeinen kengityskerta oli jo suht koht ok ilman mitään suurempia tempauksia, mutta kyllähän siihen kuului melkoinen määrä steppaamista. Nyt Pallura oli kuin pieni enkeli. Onkohan se aikuistumassa?

Tänään Pallura saakin vielä totutella kenkiin rauhassa laitumella ja huomenissa koitetaan uusia kenkiä vähän kentällä. Tästä se toivottavasti taas lähtee, Palluran ratsunura!

Aurinkoista viikkoa kaikille!



perjantai 7. kesäkuuta 2019

Onnellinen laiduneläin

Toissapäivänä se vihdoin tapahtui, nimittäin odotettu laitumellelasku! Pallura meni laitumelle kahden sille ennestään tuntemattoman tamman kanssa, joten vähän jännitti, että miten ne tulisivat juttuun. Hyvin, onneksi!

Siinä missä Stellan uudet kaverit jäivät syömään sisääntulopäätyyn, lähti Stella reippaasti ravaamaan laitumen toiseen päähän ja tutkimaan uusia hoodeja. Sen jälkeen ehti vähän tehdä tuttavuutta ja onneksi kaikki tammat tulivat hyvin juttuun! Vähän tosin näytti siltä, että uusi tulokas Pallura päätti ruveta Boss Ladyksi :D




Muuton jälkeen Pallura oli tosiaan ollut vähän reppanan oloinen, kun se oli yksin tarhassa. Enää ei todellakaan ole sitä ongelmaa! En oikeastaan edes keksi, mikä voisi olla Palluralle ihanampaa kuin laidun, jossa ruokaa silmänkantamattomiin, sekä oma pieni lauma jonka pomo se (mahdollisesti) on. Huolimatta siitä, että on ehdoton alfanaaras, Pallura on ihan mahdottoman seurallinen tyyppi. Se rupesikin heti rapsuttelemaan uusien kavereiden kanssa.





Minäkin olen kyllä nyt niin onnellinen ja helpottunut! Voin pitää nyt kesällä vähän vapaatakin tallilta, kun Stellan voi hyvällä omallatunnolla antaa pitää vähän laidunvapaata. Tosin koska sen kevät meni aika lailla saikkuiluun, mitään pidempää laidunlomaa se ei nyt kyllä saa, mutta muutamia vapaapäiviä viikossa kyllä. Se onneksi tykkää laitumella myös rallata ja juosta, niin tulee tehtyä muutakin kuin syötyä!








Meillä on muuten Palluran kanssa tänään vuosipäiväkin! Kaksi vuotta tulee kavioliittoa täyteen. Paljon on mahtunut kahteen vuoteen, Palluran ekat kerrat ratsastaja selässä, ekat kerrat kärryt perässä, varsa, uusi koti, toinen uusi koti... Mutta silti varmasti vielä on paljon loistohetkiä tulossa! Ihana Pallura. Vaikka välillä mietin että onkohan sillä vielä palautusoikeutta niin silti se on ihan huipputyyppi!


Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Ps. Vilkit helteisiin hevosen kanssa kannattaa napata talteen tästä!


tiistai 4. kesäkuuta 2019

Hei me muutettiin!

Pallura on muuttanut uuteen kotiin. Toisaalta iloiset fiilikset, toisaalta haikeat. Oli haikeaa lähteä vanhalta tallilta kun sinne jäi Aino ja minun ihmistallikaverini ja Stellan hevoskaverit. Ja ihana tallinpitäjä. Mutta sitten taas iloiset fiilikset siksi, että sairaan myöhäiset talli-illat, kun olin vasta kymmenen aikaan kotona joka ilta, ovat takanapäin. Se olikin pääsyy meidän muuttoon. Siihen ei siis liittynyt mitään draamaa, vaan kyse on ainoastaan siitä, että uusi talli on pieni yksityistalli, jossa voi käydä mihin aikaan vaan. Vanha talli oli ratsastuskoulu, jossa piti ratsastaa tuntien ulkopuolella ja näin 8-16 päivätyötä tekevälle se tarkoitti todella myöhäisiä iltoja.





Luulin karsineeni tavaraa ja ihan kunnolla, mutta silti muuttokuorma oli sen verran suuri, että sekä oma autoni, että tallinpitäjän auto olivat aivan tupaten täynnä. Ihana vanhan tallin pitäjä siis vei meidät uuteen kotiin <3

Pallura on toistaiseksi nyt tarhannut uudella tallilla yksin, ja täytyy sanoa, että se kyllä kaipaa seuraa. Toki viereisessä tarhassa on kaksi kaveria, mutta niin sosiaaliselle hevoselle kuin Pallura se ei riitä. Se haluaa päästä koskemaan, rapsuttamaan. Mutta onneksi tilanne on väliaikainen!

Pallura nimittäin pääsee tällä viikolla laitumelle, ja kavereiden kanssa! Ei siis tarvitse viettää kesää yksin hiekkatarhassa.




Pallura on ollut ihan suht koht rauhallinen uudessa tallissa, mitä nyt huutelee kavereiden perään eikä tahdo jaksaa seistä paikoillaan käytävällä. Se oli tosin normaalia Palluralle vanhallakin tallilla!

Onneksi Palluralla sentään on sama vanha mamma, niin kaikki ei sentään muuttunut. Ja onneksi Pallura on hyvin sopeutuvainen tyyppi!

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!

tiistai 28. toukokuuta 2019

Satulatuskaa, osa II

Huoh. Taas on se aika, kun nuoren hevosen selkä on muuttunut ja satula ei enää sovi. I-HA-NAA!! Nyt, kun etujalka alkaa olla kunnossa, tietenkin satula käy epäsopivaksi, jottei vaan pääsisi ratsastamaan.

Palluralla on tällä hetkellä kolme satulaa, joista yksikään ei sovi sille. Kyllä, kolme! Sen Prestigen este- ja koulusatulat jäivät epäsopiviksi jo aikoja sitten, mutta olen hillonnut niitä satulahuoneessa siinä toivossa, että ne vielä sopisivat. No, se on ollut kyllä turha toivo! Meidän käyttösatula on ollut yläpuolen kuvassa oleva vanha, todella vanha Cliff Barnsbyn yleissatula. Se oli edullinen ja hyvä istua ja mikä parasta, se sopi Palluralle hyvin ja Pallura liikkui sen kanssa mielellään. Noin viime viikkoon asti, jolloin huomasin, että laukka ei enää noussut. Olin käyttänyt satulan kanssa romaania, jossa oli täytepalat edessä, ja lähempi tarkastelu osoitti, että romaanin kanssa vastinhihnat olivatkin alkaneet osoittaa eteenpäin, mikä kertoo siitä, että satulan painopiste jää liian taakse. Ilman romaania vastinhihnat asettuivat oikealle paikalleen, mutta satula ei istunut enää muuten vaan jäi takaa ilmaan.

Pallura lienee siis saaneen selkäänsä sen verran lihaksia, että satula ei enää sovi. Selkä näyttää myös suoristuneen melkoisesti, mutta on edelleen himpun takaa nouseva, joten ihan suorarunkoinen satula ei käy. Pallura on myös todella leveä, vaikka onkin lihakseton. Lavat tarvitsevat tilaa, ja siksi sillä käytössä olevat satulat ovat leveitä. Kokeilinkin sille tuossa kaikkia tarpeeksi leveitä satuloita, jotka tallinomistajaltamme sattui löytymään. Eli Kiefferin koulupenkkiä, Kiefferin estepenkkiä, Cliff Barnsbyn koulusatulaa ja Santa Cruzin koulusatulaa. Näistä Santa Cruz näytti Palluran ollessa paikoillaan ihan ok:lta, mutta koeratsastus osoitti, ettei se ollut sitä.

Ostin "sokkona" suoralla kaupalla Palluralle nyt Batesin vaihtokaarellisen koulupenkin, kun halvalla, siis lähes puoli-ilmaiseksi, sain. Odottelen sitä kuitenkin saapuvaksi vasta ensi viikolla tämän viikon postin kulkua haittaavan pyhäpäivän vuoksi. (En silti valita, sillä ko. pyhäpäivä antaa minulle peräti nelipäiväisen viikonloppuvapaan!) Mutta tuo Bates oli sen verran edullinen, että siitä saa varmaan omansa pois, jos (ja todennäköisesti kun) se ei meille sovikaan. Loppuviikosta yksi kaveri lupasi tuoda meille Bates Wide -malliston koulusatulansa sovitettavaksi. Lasken tällä hetkellä aika paljon toivoa sen varaan, sillä siinä on myös Easy Riser -palamuokkaussysteemi. Mutta tällä hetkellä olemme Palluran kanssa satulattomia! Onneksi ilman satulaakin voi työskennellä vaikkapa ohjasajaen. Tai jos Palluralta kysytään, niin laidunvapaa käy ihan erinomaisesti!

Kuva Markku Nymanin ohjasajo-oppitunnilta.

Koska varastotilaa on rajallisesti, ja tarvitsen myös pääomaa uuden satulan hankintaan, totesin, että joudun luopumaan ainakin osasta (heh) satuloistani. Niinpä ainakin tämä ihana Prestigen Golden Star joutaa myyntiin.

Istuin on 17", tehdasleveys 35 eli tämän voi tarvittaessa kaventaa tai levittää kaksi pykälää kumpaankin suuntaan. Mukaan saa Prestigen omat venymättömät jalustinhihnat ja halutessaan Stübbenin mätsäävän nahkavyön. Hintaa satulalla on 650 euroa. Jos olet vailla hyvää estesatulaa kaarevaan selkään, tässä olisi sellainen! Lisätietoa voit kysellä osoitteesta pallurablogi@gmail.com

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Ps. Instagramin puolella ollaankin jo saatu hyviä vinkkejä siitä, mikä satula voisi käydä leveään, suorahkoon mutta takaa nousevaan selkään. Lapatilaa tarvitaan myös. Jos mieleesi tulee vielä joku tällainen satula, ilmianna se kommenttikenttään!

perjantai 24. toukokuuta 2019

Talliniksi: DIY-loimiteline

Aikoinaan, kun opetin Palluraa ajolle, totutin sitä ensin aisoihin parilla harjanvarrella. Palluran päästyä kärryjen eteen harjanvarret jäivät ylimääräisiksi ja päätin hyödyntää ne loimitelineeseen. Harjanvarsien lisäksi loimitelinettä varten tarvitsi vain narua ja porakoneen.

 Porasin molempiin harjanvarsiin molempiin päihin reiät, joista pujotin narun ensin toisiin päihin ja tein solmut narun päähän ja sitten ylemmäs sille korkeudelle, missä halusin ylemmän tangon roikkuvan.


Sitten vielä narun pujotus toiseen päähän siten, että ylimmän tangon alle jäi riittävästi narua, että telineen sai ripustettua. Ja solmut myös toisen pään tankojen alle samalle korkeudelle kuin toisessa päässä. Valmis!





Harjanvarsissa ei pituutta ole ihan riittävästi että esimerkiksi selkämitaltaan 155 cm loimen saisi tähän suorana kuivumaan, mutta pienemmät loimet mahtuvat kyllä. Lisäksi telineessä voi säilyttää vaikka satulahuopia. Jos tarvetta on kapeammille telineille, sen kun sahaa harjanvarret kahteen tai kolmeen osaan!




Näissä iloisissa DIY-tunnelmissa toivotan kaikille hyvää viikonloppua! Jos DIY-sormet syyhyävät, niin kannattaa tutustua myös näihin: