keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Laatuponi kilpailuissa

Ei, otsikossa ei ole kirjoitusvirhettä :D Mini-Me oli viime lauantaina elämänsä ensimmäisessä kilpailussa, nimittäin Laatuponikilpailussa. Se järjestettiin Aulangon ratsastuskoululla, joka on vain noin reilun parinkymmenen kilometrin päässä meiltä. Koska olen ollut saamaton lusmu, eikä minulla ole vieläkään BE-ajokorttia, jouduin kuitenkin järjestämään Mini-Melle peräti kaksi kuskia, jotta sain sen paikalle ja vielä kotiinkin. Ystäväni Päivi ajoi yhdistelmän Aulangolle ja minä ajoin hänen autollaan perässä, jotta Päivi pääsi lähtemään omaan menoonsa tuotuaan ponin. Isäni sitten puolestaan lähti mökiltä kuskaamaan ponin kotiin, ja minä ajoin isän autolla kotiin, jotta hän pääsi sieltä sitten lähtemään takaisin mökille.

En itse ole koskaan ollut missään ponikilpailussa mukana, joten en tiennyt yhtään, että missä tapahtuu mitäkin. Onneksi paikalla oli muita poninomistajia, joilta kysyä, niin löydettiin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Maneesissa oli ohjelmassa ensin irtohypytys, jonka aikana tuomarit arvostelivat myös askellajeja, ja sen perään rakennearvostelu. Mini-Metä jännitti maneesi ihan hirveästi, sillä tämä oli sen ensimmäinen kerta ikinä maneesissa. Oli varmasti  myös hurjan jännittävää kun joutui sinne ilman hevoskavereita. Mutta Mini-Me klaarasi tilanteen kuitenkin hyvin, sillä se on superponi! 

Ihan parhaita moovejaan poni ei kyllä jännityksestä johtuen esittänyt, mutta se hyppäsi superhienosti! Ei kolistellut puomeihin lainkaan ja ylitti kaiken innokkaasti. 2-vuotiaiden shetlanninponien maksimiestekorkeus oli 50 cm ja Mini-Me selvisi siitä hienosti. Se saikin esteiltä pisteitä hyppytekniikasta 8 ja kapasiteetista 8,5.

Rakennearvostelu toi hieman Mini-Men kokonaispisteitä alaspäin, mutta sen kokonaiskeskiarvoksi jäi 7,701, jolla se oli shetlanninponeista paras! Kaikista kaksivuotiaista Mini-Me sijoittui viidenneksi.

Itsehän olen TIETENKIN sitä mieltä että Mini-Me on kaikista paras ja mukavaa oli huomata, että se tuomareidenkin mielestä oli 2-vuotiaista shetlanninponeista paras. Mini-Mestä ei edes sanottu että se on lihava, kuten pelkäsin. Se on kyllä oikeasti nyt vähän pulska lihottuaan kesällä kun oli liian kuuma liikuttaa ponia. Onneksi ehdittiin saamaan se kaikista pahin turvotus pois, mutta on ponilla silti vähän enemmän mahaa kuin mitä haluaisin (samoin itselläni, mutta se on toinen tarina se).


Koronarajoitusten takia kisat olivat drive in mallia, eli oman suorituksen jälkeen sai lähteä pois, vain voittajia pyydettiin jäämään odottamaan palkintojenjakoa. En tiennyt, että paras shetlanninponikin palkittaisiin pokaalilla, joten ehdimme lähteä, mutta saamme pokaalin vielä myöhemmin. Sijoituksestaan viidenneksi Mini-Me sai palkinnoksi Börjesin lahjakortin, millä sitten ostetaan Mini-Melle jotain kivaa!

Nyt syksyn tullen palaamme taas irtojuoksutusrutiiniin ja toivon mukaan jaksan ottaa myös irtohyppäämisen ponin ohjelmaan, kun se niin rakastaa hyppäämistä ja on siinä hyvä. Treenasimme vielä muutamaa päivää ennen kilpailuja irtohypytystä ja ponihan innostui niin että lähti hyppäämään ennen kuin esteet oli edes rakennettu loppuun :D Mini-Me on kyllä niin hyvän mielen poni, se tuo minulle ja monelle muulle ihan hirveästi iloa pelkällä olemassaolollaan.

Huikea pieni Mini-Me <3
 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!