keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Se aika vuodesta, kun kaikki on kakkaa

Minä olen lomalla ja aurinko paistaa. Olisi täydellinen sää lähteä maastoon! Mutta! Meillä ei ole satulaa. Kumpikaan Palluran satuloista ei enä sovi sille vaikka mitä tekisi, ja pelkkä satulan kanssa lähestyminen saa Pallurassa aikaan stressireaktion. Se alkaa haukotella ja narskutella hampaitaan. Se on niin kiltti, ettei heitä minua selästään, vaikka satula puristaakin, mutta se EI HALUA LIIKKUA.

Sanomattakin selvää, että satula jätetään nyt varustehuoneeseen vähäksi aikaa. Satula on todennäköisesti kipeyttänyt Palluraa jonkin verran, joten nyt se saa olla satulatta sen aikaa, että kipu häviää. Sen jälkeen aletaan etsiä uutta satulaa.

Kenttähän on myös nyt jäässä, kuten vuodenaikaan kuuluu. Meillä on pakkasta, muttei yhtään lunta, joten kentän kuntokin rajoittaa tällä hetkellä tekemistä. Näin käy tietenkin joka vuosi, mutta silti se ärsyttää.

Nyt sitten täytyy alkaa maastakäsittelyhommiin, sillä liike tekee hyvää jos kyseessä on jumi. Valitettavasti tarhassa ei tule liikettä niin paljon kuin laitumella, joten kokonaan lomailu on ihan poissuljettu juttu.

Me olemme Palluran kanssa nyt ohjasajaneet säännöllisen epäsäännöllisesti, ja täytyy tunnustaa, ettei se aina suju kauhean hyvin. Pallura on niin herkkä lukemaan kehonkieltäni, eikä vaadita kuin se, että olen väärässä kohdassa siihen nähden ympyrän keskellä, ja se lakkaa liikkumasta. Täytyy varmaan alkaa taas katsastaa mahdollisuuksia päästä ohjasajotunnille johonkin.

Pallura myös ottaa maastakäsittelyn todella helposti ikävänä simputuksena, joten sen kanssa täytyy olla todella tarkka siitä, miten ajoittaa paineen. Ehkäpä täytyykin ottaa tämä lomajakso nyt positiivisesti mahdollisuutena parantaa meidän maastakäsittelysuhdetta!

Pallurasta on nyt myös tullut aivan kaamea karvaturri ja partajooseppi, kuten kuvasta näkyy! Viime vuonna sille tehtiin osaklippaus, mutta vielä en lähde sitä klippaamaan, sillä siinä ei oikein ole järkeä, kun hommia tehdään pääosin nyt vaan käynnissä maastakäsin.

Tähän aikaa vuodesta tulee väkisinkin mietittyä tämän harrastuksen mielekkyyttä, mutta jospa se tästä.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

torstai 24. lokakuuta 2019

HIHS-tarjouksia hevostarvikeliikkeissä ja -verkkokaupoissa!

HIHS on startannut! Moni verkkokauppa tarjoaa HIHSin kunniaksi alennuksia, vaikka eivät olisikaan paikan päällä expossa myymässä. Tässä löytämiäni tarjouksia:

Tallitukku: -25 % Amequ-rehuista sekä -20 % Fortinut -rehuista 27.10. saakka. www.tallitukku.com

Reunos: Alekoodilla HIHS19 -15%  22. - 31.10.2019  normaalihintaiset, varastossa olevat tuotteet , lukuunottamatta Isabell Werth -tuotteita, saappaita ja kenkiä, rehuja ja FWB-tuotteita. www.reunos.fi

Chia de Gracia: Kaikki tuotteet torstaista sunnuntaihin -20 % http://www.chiadegracia.fi

Hööks: -20 % alennus Back on Track tuotteista. https://www.hooks.fi/kampanjat/20-back-on-track-h09-2019

Equus Care: Valikoituja tuotteita alennuksessa 23.-27.10. http://www.hevosia.fi

Horsepro: Valikoituja tuotteita alennuksessa 23.-27.10. www.horsepro.fi

Ratsukellari: 18.10-27.10 kaikki normaalihintaiset tuotteet -25% koodilla heppa25 www.ratsukellari.fi

Sekä ei HIHS-tarjous, mutta loppuunmyyntiale:
Black Beauty: Koodilla loppuunmyynti varastossa olevista tuotteista -50 % http://www.blackbeauty.fi

Itse suuntaan perjantaina HIHSiin, mutta ostoslistalla ei tällä kertaa ole oikeastaan juuri mitään. Saa nähdä, tarttuuko jotain mukaan!

Hyvää Horse Showta ja antoisia shoppailuhetkiä kaikille! Seuraava suuri alennuspäivä onkin sitten Balck Friday marraskuun lopulla, Pallurablogista löydät tänäkin vuonna koottuna Black Friday-tarjoukset :)

Ps. Tämä postaus on ihan teidän lukijoiden iloksi, linkkejä klikkaamalla ei minun tililleni tipahda mitään provisiota ;)

tiistai 22. lokakuuta 2019

Levoton suu

Valitettavasti Palluran suoristaminen on tuonut mukanaan ikävän lieveilmiön: sen suusta on tullut paljon levottomampi kuin ennen, ja sen herkkyys pidätteille on myös kärsinyt. Selitys tälle on ilmiselvä: suoristavat harjoitukset ovat sille vaikeita, ja heti, kun mennään pois Palluran mukavuusalueelta, alkaa se suulla mukeltaminen. Pallura ei heitä kieltä kuolaimen yli, mutta narskuttaa kuolainta ja aukoo suutaan.

Palluran hampaathan raspattiin syyskuussa ja suu oli varsin siisti, ei mitään kuolaimesta johtuvia limakalvovaurioita. Siksi uskonkin, että sen nykyinen kolmipala sopii sen suuhun ihan hyvin. Kun kaikki palasen naksahtavat paikalleen ja Pallura antaa periksi suoristaville avuille, suukin rauhoittuu. Tuntumasta tulee todella miellyttävä, ohjan toisessa päässä on hevonen, joka "imee" kuolaimeen, vastaa pieniinkin pidätteisiin ja kuuntelee ratsastajaa. Mutta jotta tähän tilanteeseen päästään, Pallura pitää viedä sieltä mukavuusalueelta ensin pois.

Aikaisemmin kirjoitinkin jo, että olen joutunut ottamaan Palluralta turparemmin pois. Tai no, joutunut ja joutunut. Hampaiden raspauksessa kävi ilmi myös, että Pallura tekee vielä poskihampaita, ja kun se alkoi jossain vaiheessa näyttää epämukavuudesta kieliviä signaaleja, kun lähestyin sitä suitsien kanssa, otin turparemmin pois. Signaalit loppuivat siihen paikkaan, joten epäilen turparemmin painaneen puhkeamassa olevia poskihampaita, vaikka meidän turpis onkin aina niin löysällä, että väliin saa tungettua kämmenen tai kaksi.

Jos Palluralla olisi turpis, se pääsisi vastustamaan pidätteitä ja mukeltamaan suullaan vähemmän. Mutta toisaalta, se parantaisi vaan seurauksen, muttei syytä. Niinpä turparemmin poisottaminen ei välttämättä ole huono juttu. Suulla mukeltaminenkin loppuu varmasti aikanaan, kun saadaan Pallura suoraksi (tähän saattaa tosin mennä kauan, mutta edelleen.... Ne hyvät hevoset tehdään hitaasti!) En ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, että jos hevonen protestoi suullaan jotain, suu suljetaan tiukemmilla remmeillä sen sijaan, että mietittäisiin, miksi se hevonen tekee, niin kuin tekee.

Mekin kyllä varmasti vielä palaamme turparemmilliseen elämään syystä että kouluradalla ei edelleenkään, herrain vuonna 2019, esiintyä ilman turparemmiä! Tämä sääntö on ihan käsittämätön muinaisjäänne ajoilta, jolloin lajin hevosystävällisyydestä ei niin paljon piitattu. Myöskin maastoon laitamme turparemmin, sillä en vaan uskalla lähteä ilman. Meidän maastoreissuilla tuntuu toisinaan tapahtuvan mitä kummallisempia asioita, joten turparemmittä mennessä en hämmästyisi yhtään, jos suitset vaikka tippuisivat päästä.

Minähän olen tehnyt Palluralle useampia kuolainkokeiluita, mm. Neue Schule Turtle Top ja Turtle Tactio, mutta palaan aina tähän halpisoliivikolmipalaan, sillä sillä Pallura tuntuu olevan kaikista tyytyväisin. Testasin tuossa myös Vision-kuolainta, siitä tulossa juttua myöhemmin.

Eilen huomasin, että Pallura ei halunnut, että sen lapoja ja kaulan alaosaa koskettiin. Se on sille todella epätyypillistä käytöstä, sillä yleensä Pallura rakastaa, mitä rajummin ottein sitä esimerkiksi harjaa. Eilen se ei kuitenkaan nauttinut kosketuksesta, ja pohdin, onko se lavoistaan jumissa vai säteileekö kipu jostain muualta, esim. mahasta. Ratsastaessa Pallura ei myöskään halunnut laukata, ja mietinkin, johtuiko se lapojen jumista vai painaako sitä taas vaihteeksi satula. Ja, koska Pallura on tamma, voi sillä olla myös jotain naistenvaivoja, sillä luonnollisestikin se on TAAS kiimassa.

Päätinkin nyt seurata tilannetta muutaman päivän, jos se ei normalisoidu, niin täytyy pohtia jatkotoimenpiteitä. Pohdin myös, pitäisikö Palluralle antaa ihan vaan lomaa, kun satula ei istu ihan täydellisesti, hampaita puhkeaa ja kelikin on kurjaa. Ainoa ongelma lomassa on se, että Pallura kerää nyt ihan hurjan paljon vapaapäivinä energiaa kun se ei enää ole laitumella, missä se pääsi liikkumaan paljon. Ehkäpä pidämme nyt pari kävelypäivää ja katsotaan sitten tilannetta uudelleen.

Meillä ehtikin mennä jo useampi kuukausi Palluran kanssa mukavasti, mutta nyt on taas mahanpohjassa sellainen "Mitä jos" -tunne. Mitä jos sen eilinen jumi kertookin jostain isommasta, mitä jos se on kipeä jostain, mitä jos... Mutta mitä jos tuo eilinen onkin vain ohimenevä jumi ja kaikki onkin hyvin?

Ei voi tietää, joten pakko vaan seurailla tilannetta hetki.


tiistai 15. lokakuuta 2019

Prestige Trapezium Pad

Ostin eräältä kaveriltani ikään kuin second handina Prestigen Trapezium Padin. Ikään kuin second handina siksi, että hän ei ollut sitä ikinä ottanut käyttöön ja se oli edelleen avaamattomassa paketissaan, mutta ei maksanut kuitenkaan uuden hintaa. Onneksi!

Olin katsellut tällaista jo aikaisemmin ja ajatellut sen olevan jotain upeaa ja ihan maailmaa mullistavaa. Trapezium pad lupaa kohottaa satulaa edestä ja keskeltä jättäen nimensä mukaisesti trapezium-lihaksille enemmän tilaa liikkua. Sen pitäisi olla erityisen hyvä hevosille, joilla satula painuu alas painaen lapoja. Padi tulee vain vähän matkaa satulan alle, jolloin se ei pienennä selkärangan tilaa tai kohota satulaa muualta.

Järkytykseni oli suuri, kun paketista paljastui läpyskä, joka muistutti suuresti Eskadronin pintelinpatjaa. Kyllä, sellaista pintelinpatjaa, joita saa ainakin neljä tämän padin hinnalla.

Padin normaalihinta vaihtelee 53-90 euron välillä. Onneksi en maksanut tästä glorifioidusta pintelinpatjasta niin paljon!

Pallurallahan on tällä hetkellä taas satulaongelmia, sen Bates Wide koulusatula ei istu sille enää kunnolla. Ajattelin, että tämän padin kanssa voisin saada joko tuon Batesin tai Palluran vanhan Prestigen istumaan paremmin.
No, tietenkään tämä padi ei pysty ihmeisiin. Jos satula kaipaa vain pientä hienosäätöä eli juurikin ihan pientä nostoa etuosasta, tämä on varmasti siihen ihan käypä juttu.Toisaalta, saman asian ajaisi puoliksi leikattu iso Eskan pintelinpatja. Jos sinulta sattuu löytymään sellainen ylimääräinen kätköistäsi, säästä rahojasi ja käytä sitä. Jos taskunpohjalla polttelee ylimääräistä, kuten hevosihmisillä tosi usein, investoi ihmeessä Trapezium Padiin.

Itse en saanut tällä muokattua Palluran Prestigestä sille sopivaa, mutta se ei kyllä ole varsinaisesti padin vika. Luulen, että paremmat mahdollisuudet satulan istuvaksi saamiseen on ihan palallisen Mattesin kanssa.

Edellisten muokkausten jälkeen Palluran Bates istui sille hyvin kaksi viikkoa, kunnes alkoi valumaan pikkuisen eteen. Olen siis melkoisen haluton etsimään sille uutta satulaa, sillä se tuntuu melko turhalta, jos selkä muuttuu taas kahden viikon kuluttua. Toisaalta, jos en saa kumpaakaan Palluran satulaa sopimaan sille, se ei pysty kehittämään selkälihaksiaan.

Kumpikaan satula ei ole katastrofi Palluran selässä, sillä se suostuu edelleen tyytyväisenä laukkaamaan kummallakin satulalla. Pallura reagoi aina ensimmäisenä epäsopivaan satulaan sillä, että se lakkaa laukkaamasta. Itse kuitenkin huomaan molempien satuloiden hinautuvan sentin tai kaksi eteenpäin liikkeessä.

EDIT: Sain kuin sainkin Palluran Prestigen muokattua sopivaksi Mattesin avulla. Normaalisti olen sitä mieltä, että sen satulan pitäisi istua kunnolla ilman kaiken maailman padeja, romaaneja tai muita vippaskonsteja, mutta nyt kun kyseessä on ERITTÄIN väliaikainen ratkaisu, uusi satula tuntuu turhalta. Palluran selkä kun ei kauaa samassa kuosissa pysy.

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!


perjantai 11. lokakuuta 2019

Kirppärilöytöjä, aleostoksia ja silmitöntä rahantuhlausta

Säästäminen ei valitettavasti ole vahvin puoleni. Jos onnistun jossakin kuussa säästämään, se yleensä kostautuu seuraavassa. Taas olen shoppaillut oikein urakalla, mutta täytyy puolustuksekseni sanoa, että olen sentään tehnyt (melkein) vain ale- ja kirppariostoksia.

LeMieux pro sport suede benettoninsininen
Rakastan näitä LeMieuxin Pro Sport Suede -huopia! Niissä on ihana, likaa hylkivä mokkamainen pinta ja ne säilyttävät ihanasti muotonsa. Kun Equus Carella oli lähes kaikki tuotteet tarjouksessa -20 % eläinten viikon kunniaksi, päätin hyödyntää tarjouksen ja ostaa vielä yhden LeMieuxin huovan, tällä kertaa benettoninsinisenä. Mustan hevosen hyvä puoli on se, että sille sopii lähes väri kuin väri! Nyt minulla on näitä LeMieuxin ihania kouluhuopia kolme, ja muut huovat päälle. Se saa riittää! Ei enää holtittomia huopaostoksia.

Equus Carella oli myös Fir Tech-hoitotuotteita puoleen hintaan ja tilasinkin kaulakappaleen Palluran Fir-Tech hoitoloimeen. Hoitoloimi tosin on pinkki, mutta kaulakappaleita oli enää vain harmaana. Mutta koska siinä oli niin hyvä alennus, ajattelin kestää tämän kamalan värikatastrofin!

Noihin aletuotteisiin upposi ihan mukava summa rahaa, joten seuraavat ostokset olivatkin kirpparilta.

Emmalla on paha tapa nykyään photobombata lähes kaikki mahdolliset kuvat! Ilmeisesti se ei mielestään saa tarpeeksi huomiota...

Valkoiset koulusuojat
Pallura saa varmaankin kohtapuoliin hokit, ja pakkohan sillä hokkiaikana on suojia käyttää kentälläkin, vaikka en normaalisti niitä käytä sileän työskentelyssä. Olin miettinyt sille koulusuojien ostamista, jännesuojat maastoiluun siltä löytyykin jo. Löysin Facebook-kirppikseltä nämä vähänkäytetyt HKM Dance -koulusuojat 25 eurolla. Toinen pari täytyy vielä ostaa, mutta tässä säästyi onnekseni jo muutama kymppi. Täytyy tänään mallailla näitä ja toivoa, ettei suojien remmit osu Palluran etusäären vammakohtaan. Siihen on jäänyt pienen pieni patti siihen, mihin luunsiru on koteloitunut. Luunsirun ei pitäisi Palluraa koskaan enää vaivata muuten, mutta suojat saattavat sitä hangata, joten täytyy olla tarkkana, ettei niin käy.

Eikö olekin muuten ihanan isänmaallisen värinen yhdistelmä tämä, ja vielä suomenhevosella?

Olen halunnut eroon fleeceloimista kuivatusloimina jo jonkin aikaa, ja tilalle haluaisin villaa. Fleeceloimet ovat sähköisiä, ällöttäviä ja epäekologisia. Mutta kauhean ekologista ei olisi heittää fleeceä roskiin ja ostaa uutta villaa tilalle, joten olenkin katsellut villaloimia kirpparilta. Fullneck villaloimia on kovin vähän markkinoilla käytettyinä, joten kun löysin tämän Horse Comfortin loimen käytettynä ja vielä Palluran koossa, tartuin heti tilaisuuteen!

Fullneck villaloimi
No, kokomerkintä tässä oli tosiaan sen 155 cm, mutta tämä lienee käyneen pesukoneessa ja hivenen kutistuneen, sillä se jätti Palluraparan persauksista viitisen senttiä paljaaksi. Mutta päätin silti, että tämä on ihan tarpeeksi hyvä kuivatusloimi kotikäyttöön. Parempaan käyttöön meiltä löytyykin Veeran vanha, hyvä tummansininen villaloimi.

Kirsikkana kakun päälle löysin Palluralle vielä pari viikkoa sitten sen oman vanhan sadeloimen facekirppikseltä! :D Olin myynyt loimen pois, sillä se oli 160 cm kokoisena kolmivuotiaalle Palluralle vähän reilu. Nyt Pallura on viisi ja kasvanut paljon, joten uskon loimen olevan sille vielä hyvä. Se oli säilynyt ihan ehjänä ja sen ainoa vika on väri. Tummansininen on niin ankea väri! Mutta päätin, että tämä saa mennä palloloimen rinnalla kakkosloimena.

Pallura vuonna 2017 sinisessä sadeloimessaan.

Sitten ostin vielä jotain muutakin hevosaiheista Kärkkäisen Sikapäiviltä, mutta en Palluralle. Vaan itselleni joulumukit! Nämä eivät olleet alennuksessa, mutta Kärkkäisellä kuitenkin halvemmat kuin muualla.



Minulta jotain Polle-joulumukeja ennestään löytyikin, mutta nyt tuli vielä muutama lisää, voi kohta hostata vähän isommatkin glögijuhlat! Polle-joulumukit ovat tuntuneet yleensä myyvän loppuun ennen joulua, joten jos mielit Polle-mukeja jouluksi, kannattaa toimia äkkiä!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

tiistai 8. lokakuuta 2019

"Tän laukasta tulee todella hienoa"

Meillä oli Palluran kanssa tehovalmennusviikonloppu. Lauantaina ratsuttaja-valmentaja Suski Lemström tuli vielä iltasella Carl Hesterin klinikan jälkeen ratsastamaan Palluralla iltahämärässä ja sunnuntaina hän piti meille tunnin. Taas saatiin rutkasti uusia työkaluja!


Suski totesi lauantaina, että taas on menty eteenpäin. Se on aina ihanaa kuulla! Vinoutta on vielä, mutta Pallura on suoristunut jo sen verran, että nyt voidaan jumpata taivuttelujen kautta. Suski otti myös laukkaa lauantaina ja sanoi, että sekin on parantunut huimasti, ja että Palluran laukasta tulee vielä todella hienoa! Pallurallahan onkin kyllä hyvä, kolmitahtinen laukka, joka tosin vaatii vielä PALJON voimaa.

Sunnuntaina lähdettiin ensin työstämään Palluraa käynnissä ympyrällä pienen ylitaivutuksen kautta. Tarkoitus oli saada se hakeutumaan täysin rennoksi sisäohjan tuntumalle ja venyttämään ulkokylkeä oikein kunnolla. Kuulostaa ehkä helpolta, mutta ei todellakaan ollut sitä!

Varsinkaan vasemmassa kierroksessa Pallura ei tahdo kauheasti vielä taipua. Sille on kehittynyt vinouden myötä hivenen virheellinen liikerata vasempaan takaseen; se astuu sillä ikään kuin hitusen ristiin mahan alle, eikä astu siis suoraan etujalan taakse. Harjoituksen tarkoituksena olikin se, että kun ulkokylki venyy, sisätakajalka joutuu astumaan suoraan siihen etujalan taakse. Vastaavasti tätä voisi harjoitella myös vasta- ja sulkutaivutuksilla, mutta niissä Pallura jännittyy todella paljon, ja siksi jumpataan "ylitaivuttaen" ympyrällä. Tavoitteena on kuitenkin koko ajan rento hevonen (vaikka se ei tietenkään koko aikaa onnistu).

Tunnin alussa vielä hymyilytti, mutta ei enää kun jouduttiin töihin :D

Oikeaan kierrokseen Pallura taipuu paremmin, mutta vasempaan on vaikeaa. No, kaikki suoristusharjoitukset, mitä ollaan tehty, ovat olleet tähän mennessä vaikeita aluksi, joten ei muuta kuin jumppaa, jumppaa ja jumppaa. Pallura on kehittynyt jo väistöissään paljon ja eiköhän treenillä saada taivutuksiakin paremmiksi.

Tehtiin taivutusharjoitusta myös ravissa, ja kun Suski käski siirtyä raviin ja tehdä saman homman, mietin lähinnä, että kaikkeahan voi yrittää, mutta... Harjoitus oli nimittäin jo vaikea käynnissäkin! Mutta yllättäen se ei ollutkaan ravissa niin vaikeaa, kuin luulin. Ravissa en ehdi ylianalysoida ja ajatella liikaa, vaan on yksinkertaisesti pakko tehdä.

Tässä laukkakuvassa näkyy hyvin se Palluran vinous.Vasen sisätakajalka astuu vinoon rungon alle sen sijaan, että seuraisi etujalkaa.

Laukkaa otetiin ihan vain ympyrällä lähtemättä työstämään sitä vielä mitenkään erityisemmin. Ei lähdetä vielä ottamaan vauhtia pois, jotta ei tapeta sitä suurta, hyvää laukkaa. Isosti eteen, mutta jonkinlaisessa tasapainossa :D
Erittäin hyvä ja opettavainen viikonloppu oli taas! Vaikka onkin vielä paljon perustyötä tehtävänä, eteenpäin oltiin taas menty. Nyt harjoitukset jatkuvat vaihdellen väistöillä ja taivutuksilla, unohtamatta tärkeitä höntsäilypäiviä.

Joku tarkkanäiköinen onkin saattanut huomata Palluran Instagramista, että olen ottanut Palluralta turparemmin pois. Se oli pakollista, sillä Pallura selvästi reagoi turparemmiin stressaamalla. Epäilen sen johtuvan siitä, että Pallura puskee edelleen poskihampaita ja turparemmi painaa niitä. Pallura siis alkoi jossain vaiheessa haukottelemaan hirveästi aina, kun lähestyin sitä suitsien kanssa. Samoin se rupesi ihan maanisesti aina ratsastuksen jälkeen hinkkaamaan päätään. Otin turparemmin pois ja haukotteleminen ja maaninen hinkkaaminen loppui siihen. Meillä on ollut turparemmi aina erittäin löysällä, mutta silti se ilmeisesti on painanut. Turparemmi laitetaan kyllä takaisin sitten, kun poskihampaat ovat puhjenneet. Valitettavasti kouluradalle ei saa vieläkään mennä ilman turparemmiä, joten siksi siihen on totuttava.

Sitten on vielä tämä lähes jatkuva satulatuska. Palluran Bates istui vielä pari viikkoa sitten hyvin, mutta on lähtenyt nyt taas valumaan eteen. Koitettiin pohtia jotain ratkaisua valumiseen. Yritän vielä muokkailla tuota satulaa, mutta jollei sitä muokkauksillakaan saa sopivaksi, on edessä uuden satulan osto. TAAS! Johan tuo Bates ehti kolmisen kuukautta meillä ollakin. Minulta löytyy edelleen myös Palluran vanha Prestige Venus, mutta sekään ei istunut ihan täydellisesti. Kumpikaan satuloista ei ole ihan katastrofi Palluran selässä, mutta kumpikaan ei myöskään istu ihan kunnolla. Huoh.

No, sinänsä ei ihme, ettei satula istu enää, sillä Pallura tekee koko ajan selkään lihasta ja sitä on nyt tullut paljon. (Mikä toivottavasti tarkoittaa sitä, että olen tehnyt jotain oikein!) Mutta olin tyhmänä kuvitellut, että tuo Bates menisi vähän kauemmin kuin muutaman kuukauden, sillä siinä on kuitenkin niin hyvin muokkausmahdollisuuksia. Mutta täytyy yrittää vielä!

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!




tiistai 1. lokakuuta 2019

Syyskuun Pallurointimenot

Elokuun tsemppasin hienosti ja selvisin kohtuullisen edullisesti. Mutta syyskuussa oli pakollisia menoja paljon ja lisäksi sorruin yhteen satulahuopaostokseen, joten syyskuusta tuli huomattavasti elokuuta kalliimpi.

Syyskuun Pallurointimenot:

Tallivuokra 340 e
Ostokset Suomenratsujen Kuninkaallisista 3,90
Varustehankinnat 97 e
Rokotus ja hampaiden raspaus 121 e
Loimien pesetys pesulassa 25 e
Irtokenkien laitto 50 e
Kylläste loimiin 9,90 e

Yhteensä -646,80 e

Syyskuussa ei ollut tuloja lainkaan, joten reippaasti mentiin miinuksella.

Mitä tulee varustehankintoihin, niin suokkikunkkareista hankkimaani 3,90 euron hintaista hierontahanskaa lukuun ottamatta kaikki varustehankinnat olivat käytettyjä. Ostin satulaan Prestigen Trapezium Padin, jota tosin en ole vielä kokeillut, sekä LeMieuxin ihanan oranssin kouluhuovan. Lisäksi ostin takaisin sadeloimen, jonka myin kaksi vuotta sitten sen ollessa Palluralle vähän reilu :D Epäilen, että se on nyt sopiva, sillä Pallurasta on kasvanut melkoisen iso tyttö.

Pallura ihanasti polki myös kaksi etukenkää laitumella irti, ja ne hukkuivat molemmat, joten kiinnilyömisen lisäksi kengittäjän oli myös tehtävä uudet kengät. Talviloimia oli pakko pesettää pesulassa, joten siitäkin tuli kuluja.

Valmentaja onkin tulossa vasta tällä viikolla, joten siitä ei osunut kuluja syyskuulle, mutta ne napsahtavat sitten lokakuulle.

Olen yrittänyt tässä laittaa rahaa säästöön, sillä tarkoitus olisi viimeistään keväällä ostaa Palluralle traikku ja ajaa pikku-e. Kovin hyvin en vaan ole säästämisessä onnistunut ja lokakuussa on taas paljon menoja, ei tosin hevosiin liittyvää. Mutta olen päättänyt sterkata molemmat narttukoirani, siihen humpsahtaa todennäköisesti 800 e. Lisäksi auto tarvitsee uudet talvirenkaat ja niihin saanee uhrata 500 euroa. Mukava lovi siis tiedossa säästöihin! Jospa siis yrittäisin palluroida lokakuussa vähän säästäväisemmin...

Lokakuu on yksi vuoden inhokkikuukausistani, sillä silloin on pimeää ja yleensä myös märkää. Ihanan lokakuun sijasta toivotankin siis kaikille siedettävää lokakuuta, koittakaa kestää!