Hevonen on luotu liikkumaan!

Kyllä, laitoin otsikkoon huutomerkin. Hevonen on luotu liikkumaan ja sen lajityypillisen tarpeen täyttämisen estäminen on huonoa hevosenpitoa.

Ajatus tähän postaukseen lähti Aila-myrskystä. Meillä oli Kanta-Hämeessä melko kova tuuli, vaikka mitään suuria tuhoja ei ilmeisesti sattunutkaan. Tontiltani kaatui koivikosta kolme koivua, mutta muuta ei onneksi tapahtunut.

Myrskyn takia otin kuitenkin hevoset iltapäivällä jo kolmen aikaan sisään, sillä tuuli alkoi siinä vaiheessa yltyä jo melko kovaksi. Hevoset tulivat mielellään sisään, vaikka ei niillä vaikuttanut hätää olevan ulkonakaan. Itseäni vaan pelotti, että miten käy jos vaikkapa puu kaatuu tarhojen aitojen päälle. Niinpä oman mielenrauhani vuoksi tulivat sisään. Kaikki meni hienosti, hevoset olivat ihan tyytyväisinä sisällä normaalin 10-12 h sijasta 18 h vuorokaudessa.

Tarhausaikaa tuli siis normaalin 12-14 h sijasta 6 tuntia sinä torstaina, ja sen kyllä huomasi Palluran liikkeestä perjantaina. Katsoin jo sen kävellessä tarhassa, että liikkeestä puuttui se normaali elastisuus. Puhtaasti se liikkui toki, mutta ei niin hyvin, kuin normaalisti.

Ratsastaessakin sillä kesti vertyä vähän tavallista kauemmin. Ei se missään vaiheessa ollut epäpuhdas, ei lähellekään, mutta huomasi, että jotain tavanomaisesta poikkeavaa oli ollut.

Pallurahan liikkuu omatoimisesti paljon, jos sillä on siihen mahdollisuus. Se kävelee ja juoksee tarhassa, syö välillä ja liikkuu taas. Sillä on nyt iso tarha, missä on tilaa liikkua ja se kyllä hyödyntää koko tarhaa.

Mielestäni on kamalaa, että tuo meidän poikkeustilanteessa lyhyt tarhausaika on joillekin normaali, ja joidenkin mielestä reilukin tarhausaika. Valitettavasti tiedän talleja, jotka mainostavat 8 tunnin tarhausta kokopäivätarhauksena. 8 tuntia on toki ihmiselle täysi työpäivä, mutta hevonen ei ole ihminen. Hevonen on luotu liikkumaan lähes vuorokauden ympäri.

Pallura on vieläpä terve, hyväjalkainen hevonen, ja siltikin tallissa seisominen näkyi sen liikkeessä. Hevoselle, jolla on jo vähän iän tuomaa kulua ja kremppaa, seisominen on yleensä vielä enemmän myrkkyä. Yleensä kevyt, säännöllinen liike pitää hevosten pienet vaivat paremmin kurissa (vaikka poikkeuksiakin toki on).

Hevonenhan ei tarvitsisi mitään 12 tunnin tallissaoloaikaa yöllä, ei todellakaan. Hevonen tarvitsee lepoa vuorokaudessa 5-7 tuntia ja siitä unta 3-5 tuntia. Hevoselle ei myöskään ole luontaista nukkua tuota aikaa putkeen. Pitkä tallissaoloaika on siis vain meidän ihmisten mukavuudenhalua.

Mutta ovathan minunkin hevoseni tallissa 10-12 tuntia vuorokaudesta! Tämä selittyy ainoastaan minun omilla tarpeillani. Hoidan tallin yksin ja valitettavasti minunkin on levättävä ja nukuttava. Optimitilanteessa hevoset olisivat tallissa vuorokaudesta tuon 5-7 tuntia, mutta se ei vaan ole mahdollista. Tontillani olevien hevosten tilanne on kuitenkin jo paljon parempi, kuin mitä se voisi jossain muualla olla. 12-14 tuntia ulkoilua on kuitenkin jo ihan kohtuullinen tilanne.

Hevoselle toki optimiratkaisu olisi KUNNOLLINEN pihatto. Kunnollisessa pihatossa on sen verran tilaa, että sinne mahtuvat kaikki laumanjäsenet nukkumaan, ja kaikki myös pääsevät sinne nukkumaan. Siinä on kaksi oviaukkoa, ettei ketään ahdisteta nurkkaan. Kunnollisessa pihatossa on neljä seinää ja sinne ei tuule sisään, vaikka se ei ehkä olekaan lämpöeristetty. Tällaisen pihaton tekeminen ei tällä hetkellä ole minulle mahdollista, joten hevoseni asuvat tallissa. Ehkäpä vielä jonain päivänä meillä on pihalla kunnollinen pihatto, mutta siihen asti mennään näillä. 

Tietysti hevosten liikkumiseen vaikuttaa myös tarhan koko ja se, onko siellä jotain muutakin tekemistä kuin seistä pää heinäkasassa. Mutta vaikka tarha olisikin kohtuullisen virikkeetön, esimerkiksi kaveri tekee yleensä jo ihmeitä hevosen liikkumishaluille, mikäli tarhassa vain on tilaa liikkua. 

Tärkeää on kuitenkin mielestäni se, että hevoselle tarjotaan mahdollisuus liikkumiseen, eli sillä on mahdollisuus olla pitkä päivä ulkona. Ihmisen tarjoama liikunta, se tunti tai pari päivässä, ei voi korvata omaehtoista liikuntaa, jos hevonen seisoo päivästä 20 h karsinassa. Kävelykonekaan ei korvaa mahdollisuutta omaehtoiseen liikkumiseen - päin vastoin, pelkän ympyrän kiertämisestä voi olla hevoselle jopa haittaa.

Onneksi maailman huippuratsastajatkin ovat alkaneet tajuta omaehtoisen liikunnan merkityksen hevoselle, ja moni huippuhevonen saakin nykyään laiduntaa, osa asuu jopa pihatoissa. Mietipä itseäsikin, palaudutko paremmin raskaasta salitreenistä kun rojahdat treenin jälkeen sohvalle, vai kun jatkat kevyttä liikettä vielä muutaman tunnin?

Toki itsekin jätän Palluran nyt monesti liikunnan jälkeen jo sisään, kun ratsastan sillä töiden jälkeen, ja lopetettuani kello alkaa jo lähennellä lkahdeksaa. Tällöin onkin erittäin tärkeää huolehtia riittävistä loppukäynneistä! Viikonloppuisin on mukavaa ratsastaa heti aamusta, kun voi sen jälkeen laittaa Palluran tarhaan palautumaan.

Heräsikö jotain ajatuksia liittyen hevosen ulkoiluun? Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille, kelit ovat ainakin kohdillaan nyt!

Talliremontti alkaa olla loppusuoralla

Jos ihan totta puhutaan, olin hyvin epävarma, tapahtuuko näin koskaan, mutta nyt se talliremontti alkaa olla loppusuoralla! Odottelen enää putkimiestä, joka tulisi asentamaan meille lämminvesivaraajan sekä pesupaikalle vesipisteen.

Heti talliin tultaessa on vasemmalla yksi karsina, oikealla ovi rehuhuoneeseen. Kaikkiaan tallissa on neljä isoa karsinaa, sekä yksi pienempi ponikarsina.

Rehuhuoneen oven maalasin samalla mintunvihreällä kuin karsinoiden kalterit sekä puuosat.

Vasemmalla puolella on toinenkin karsina, oikealla puolella rehuhuoneen jälkeen Mini-Me:n karsina, sekä päädyssä Palluran ja Viljon karsinat.

Vasemman puolen toisessa karsinassa on jo asukas ja toiseenkin on tulossa ensi viikolla. Nämä ovat siis tallipaikkalaisia, eivät omia hevosiani. Hevosten ja heidän ihmistensä yksityisyyttä kunnioittaakseni en tule julkaisemaan heistä blogin puolella materiaalia.

Vasemmalla puolella on vielä toisen karsinan ja päätykarsinan vieressä ihan reilunkokoinen hoitotila kengityksiä sun muita varten, sekä tietysti hevosten kuntoonlaittoa varten. Itse hoidan Palluran tässä aina. Hoitopaikkaa vastapäätä on vielä Palluran ja Mini-Men karsinoiden välissä pieni tila, joka toimii pesupaikkana, jahka saamme siihen vesipisteen.

Tallissa on käytetty mahdollisimman paljon jo siellä valmiina olleita materiaaleja, mm. karsinoiden liukuovet ovat tallissa olleet jo ennestään, olen vain maalannut ne. Maalia onkin uponnut kymmeniä litroja, mutta tykkään lopputuloksesta! En varsinaisesti ole valkoisen ystävä, mutta tallissa se toimii, sillä se saa tilasta niin paljon avaramman. Toki saa varautua maalaamaan varmaankin vuosittain uudestaan, mutta onpahan raikkaannäköinen talli!

Vaikka talli onkin remontoitu mahdollisimman pienellä budjetilla, on siihen silti uponnut hirveästi rahaa. Olen joutunut ostamaan jonkin verran materiaalia uutena, ja talliin on uusittu sähköjä, ja tosiaan putkimieskin on vielä tulossa. Lisäksi kaikkiin pikkujuttuihin uppoaa todella paljon rahaa, kun niitä joutuu hankkimaan paljon. Hevosten pitäminen omassa pihassa ei siis todellakaan ole halpaa!

Nykyään suosikkihetkeni päivästä on se iltatallin jälkeinen hetki, kun hommat on tehty valmiiksi, olen yksin tallissa ja saan vain kuunnella hevosten tyytyväistä rouskutusta, ja rauhoittua hetken vetäen hevosentuoksua sieraimiini. Se on se hetki, minkä takia hevoset ovat omassa pihassa!

Mitäpä tykkäätte tallista? Varustehuoneesta laitan vielä erikseen postausta, jahka saadaan putkimies paikoilleen. Varustehuone on lopullisessa ulkoasussaan vasta kun lämminvesivaraaja on paikoillaan.

Aurinkoista myrskynjälkeistä viikonloppua kaikille!

Satulanvaihtoviikot

 Ja taas koitti se aika vuodesta, kun nuoren suomenhevosen satula jäi epäsopivaksi. Edellisessä Elokuun Pallurointimenot-postauksessa kerroinkin, että olin myynyt Palluran ihanan Bates Widen pois ja ostanut tilalle uuden satulan. Kuinka ollakaan, vaikka Palluralla onkin kohtuullisen haastava selkä, ensimmäinen kokeilemistani satuloista oli sille hyvä.

Palluralla on valtavat lavat, suorahko mutta vähän taakse nouseva selkä. Valitettavasti sen selkäranka on vielä melkoisen ulkoneva, joten se tarvitsee paljon selkärangan tilaa. Mutta se, mikä nyt tällä kertaa jätti edellisen satulan epäsopivaksi, ja teki uuden etsimisestä haastavaa, oli se, että Pallura on vihdoin, kuuden vuoden kypsässä iässä, kasvattanut sään. Eikä tietenkään mitään pikkusäkää, vaan todella leveän sään. Pallurallahan ei nuorempana ollut juuri minkäänlaista säkää, ja vaikka säkä onkin ratsuhevoselle ihan toivottava ominaisuus, vähän kapeampikin säkä olisi riittänyt. Mutta kuulemma ei ole lainkaan tavatonta, että lähes täysin säätön suomenhevonen kasvattaakin siinä viiden, kuuden ikävuoden korvilla sään, jos se on päässyt tekemään töitä.

Lähdimme siis etsimään satulaa, jossa olisi myös huomattavan suuri säkätila. Löysinkin tori.fi:stä yhden x-wide Kiefferin, jossa oli suuri säkätila ja se sijaitsi vielä lähellä meitä. Myyjä oli vielä aivan huippu ja tuli tuomaan satulan meille sovitukseen.

Ensisilmäyksellä tämä näyttää selässä liian takapainoiselta, mutta satulaa ei koskaan saisikaan sovittaa pelkästään käytävällä seisten. Pallurankin selkä nimittäin nousee huomattavasti, kun se lähtee liikkeelle. Tässä satulassa lisäksi tuo suuren säkätilan takia korkealla oleva etukaari vielä luo vähän optista harhaa. Mutta satulan myyjä oli niin mukava, että antoi minun ratsastaa tällä useamman päivän, jotta näin, mitä mieltä Pallura satulasta oli.

Tässä satulassa ainakin säkätila riittää, eikä se painu missään kohtaa säkään tai selkärankaan kiinni, sillä kuten kuvasta näkyy, satulan läpi näkee silloinkin, kun siellä on paino selässä. (Älkää hämääntykö vinossa olevasta satulahuovasta!)

Satulassa oli myös riittävä rangantila, jota tutkiskellaankin tässä kuvassa.

Mutta mikä tärkeintä, Pallura liikkuu tällä satulalla todella mielellään! Se alkoi tarjota taas myös laukkaa, joka oli jäänyt vanhan satulan kanssa pois. (Palluralla epäsopiva satula oireilee todella usein sillä, että se ei enää halua laukata). Olin siltikin vähän epävarma tämän satulan suhteen, mutta onneksi sain meidän valmentajalta synninpäästön hänen käydessään viimeksi; hänenkin mielestään satula vaikuttaa sopivalta. 

Satula oli onneksi myös kohtuuhintainen, ja koska se on Kiefferin uudempaa mallistoa, se on myös ihan kohtuullinen istua, vaikka ihanaan Batesiin ja myös edelliseen Globukseen verrattuna se onkin vähän kovahko. Uudemmissa Kieffereissä on myös jo hyvin selkärangan tilaa, ja tässäkin on muokattava runko. Runkoa voi siis vielä levittää, jos Pallura tästä vielä leviää.

 Saapi nähdä, kauanko tällä satulalla taas puksutellaan menemään, toivottavasti jonkin aikaa. Ihanaa viikonloppua kaikille!

Elokuun Pallurointimenot

Lämpömittari näytti tänä aamuna +2 astetta. Hyh! Syksy on todellakin täällä! En ole siitä mitenkään innoissani, sillä olen kesäihminen henkeen ja vereen. No, onneksi olen myös jouluihminen, laitoin nimittäin Spotifystä jo joululaulut soimaan. Mutta asiaan!

Elokuun Pallurointimenot:

 

Kuivike 41,40
Valmennukset 90 e

Kengitys ja ponin vuolu 124 e

Satula 600 e

Yhteensä 855,40

Tulot: Bates-satulan myynti 786,10

Yhteensä -69,30

Tästä saa nyt erittäin virheellisesti sellaisen kuvan, että hevosen pito kotipihassa olisi jotenkin edullista. Voi se ollakin siinä vaiheessa, kun remontit ja asuntolaina on maksettu, mutta näiden juoksevien kulujen lisäksi olen pelkästään tallin remontoinnista ja kentän teosta miinuksella reippaasti yli 20 000 euroa. Ei enää niin halpaa!

Toki ratsastuskenttä ja tallin remontit ovat pitkäaikaisia investointeja, joista on myös iloa pitkään. Yritän tehdä näistä jossakin vaiheessa jonkinmoista yhteenvetoa, kentästä teen ainakin postauksen jahka lopulliset kulut ovat selvillä. Lähiviikkoina saan kentälle valot, joista tulee vielä lisää kustannuksia.

Meillä oli elokuussa myös satulanvaihtoviikot, sillä keväällä ostamani  Globus Clic jäi odotetusti epäsopivaksi, sillä Pallura on kasvattanut niin valtavan sään, että Globus otti siihen kiinni. Tarvittiin siis paljon enemmän lisää säkätilaa, ja löysinkin valtavalla säkätilalla varustetun Kiefferin, joka ihme ja kumma kyllä oli muutenkin sopiva. Ja onneksi myös kohtuuhintainen! Globus oli mukavampi istua, mutta totta kai mennään sillä, mikä hevoselle sopii.

 

Myin pois myös Palluran ihanan Bates Wide Dressagen erittäin haikein mielin. Se oli aivan ihana satula, mutta en usko, että olisi enää mahdollista, että se joskus sopisi Palluralle, sillä siinä oli vielä Globustakin pienempi säkätilä. Sain siitä onneksi saman verran, kuin mitä olin itse maksanut ja koska Kieffer oli vähän edullisempi, jäin ikään kuin "plussalle" satulanvaihdossa. Mikä oli ihanaa, sillä kaiken tämän remontoinnin jälkeen lompakossani käy lähinnä enää tuuli!

 

Talliremontti alkaa muuten olla loppusuoralla! Enää puuttuu putki- ja sähkömiesten työpanokset. Jahka he ovat käyneet, laitan teille esittelyä!

 

Kylmyydestä huolimatta ihanaa alkanutta syyskuuta, ollaanpahan ainakin lähempänä joulua!