Vielä katsaus viime vuoteen

Uutta vuotta on eletty jo viikon verran, mutta haluan vielä palata vuoteen 2020. Monelle se oli rankka ja kurja vuosi,  mutta minulle se oli yksi elämäni parhaimmista, joten haluan vielä muistella sitä vähän tarkemmin.

Pallura asui alkuvuoden vielä täysihoitotallissa, ja tammikuussa se vielä paranteli mahaansa ja söi pari psyllium-kuuria poistamaan mahassa olevaa hiekkaa. Tammikuun lopulla tilanne alkoi jo onneksi näyttää valoisammalta ja Palluran maha olla parempi.

Helmikuun 28. päivä tein kaupat meidän uudesta kodistamme! Kauppoja oli hierottu jo pidemmän aikaa, mutta vaikutti siltä, että ne olisivat kariutuneet vielä loppumetreillä. Kaikki meni kuitenkin hyvin lopulta, ja kaupat saatiin tehtyä. Lisää tilakaupoista pääset lukemaan täältä.

Maaliskuussa päästiin vähän jo valmentautumaankin (täysihoitotallissa edelleen) ja vietin vielä leppoisia päiviä vanhassa kodissani tietämättä, mikä remonttityömaa kohta alkaisi :D Pääsiäisenä pääsimme ystävien kanssa aloittamaan talliremontin ja kyllähän siinä työtä riitti. Viikonloput menivät huhtikuussa remontin pyörteissä ja huhtikuun lopussa pääsin muuttamaan uuteen kotiin. Talli ei ollut vielä lähelläkään valmista, joten Pallura jatkoi vielä täysihoitotallissa asustelemista toukokuun. Mutta huhtikuussa se sai jo uuden pienen ystävänsä, Mini-Men! 

Voihan piskuinen Mini-Me, mikä pieni karvahirviö se onkaan ollut! Se asusteli vielä toukokuun Palluran kassa täysihoitotallilla. Toukokuu oli itselleni todella rankka, sillä asuin jo uudessa kodissa mutta kävin töissä naapurikunnassa ja vielä tallilla kolmannessa kunnassa. Peruspäivärytmi oli sellainen, että heräsin aamulla, pakkasin koirat autoon, lähdin töihin, painattelin töistä suoraan tallille ja olin kotona noin kolmetoista tuntia myöhemmin. Olin todella väsynyt, mutta onneksi lopussa kiitos seisoi. Toukokuun 30. päivä hevoset muuttivat vihdoin kotiin!

Vielä edellisenä iltana 23.30 maalasin tallia, mutta sitten oli jo pakko lopettaa, kun ei enää nähnyt mitään. Hevosten muutto sujui onneksi hyvin. Mutta vaikka ne olivatkin jo kotona, ei talli ollut vielä edes valmis vaan remonttia painettiin edelleen :D

Kesäkuun lopulla meille muutti kolmaskin hevonen Viljo, joka ei tosin ole minun. Kolmas hevonen kyllä helpotti arkea huomattavasti, sillä Pallura ja Mini-Me eivät sen myötä olleet enää läheskään niin riippuvaisia toisistaan. 

Kesällä talliremppa edistyi niin hyvin, että saattoi aloittaa toisen pienen projektin, nimittäin kentän. Sen valmistuttua pääsin vihdoin myös ratsastamaan ja taas valmentautumaan. Oi sitä onnea! 

Syksyn saapuessa talliremontti alkoi vihdoin olla loppusuoralla  ja meidän satula kävi tietenkin taas myös epäsopivaksi. Nämä kaksi asiaa tuskin tosin liittyivät toisiinsa :D Uusi satula löytyi lähes uskomattoman helposti ja treenit saattoivat jatkua. Pääsin vihdoin kokemaan myös sen, mitä en uskonut välttämättä ikinä tapahtuvaksi: Pallura otti ensimmäiset askeleet suorana.

Lunta ei tullut ennen kuin vasta joulukuussa, joten kentän sai pidettyä kohtuuhelposti ratsastuskunnossa. Ja niin edessä oli ensimmäinen joulu ja uusivuosi uudessa kodissa yhdessä hevosten kanssa. Myös arki alkoi pikku hiljaa sopeutua uomiinsa ja vaikka arki onkin aika kiireistä, on aivan ihanaa, kun hevoset ovat kotona. 

Ehdin kuitenkin kerätä melkoisen uni- ja voimavaravelan vuoden aikana, ja lähes kaikki pyhät ja juhlapäivät ovat menneet siihen, että olen yrittänyt pakollisten hommien lisäksi vaan levätä. Joulunpyhinä sain onneksi myös rötväiltyä vähän, ja nyt vihdoin alkaa tuntua siltä, että olen taas elävien kirjoissa.

Vuosi 2020 oli siis aivan huikea, joten vuoden 2021 on vaikea pistää paremmaksi. Mutta saa nähdä kuinka käy. Ihanaa alkanutta vuotta kaikille!