Pahoittelut tämän postauksen viipymisestä! Lähestyvä muutto ja siihen liittyvät selvitettävät ja hoidettavat asiat ovat pitäneet minut kiireisenä.
Seuraavaksi pahoittelen sitä, että valmennukseen liittyvä kuvamateriaali ei ole kovinkaan kummoista. Valmennus oli illansuussa ja valo alkoi jo olla vähissä. Mutta jospa näistä jotain selvää edes saisi.
Valmennuksessa keskityttiin taas ihan perusjuttuihin eli suoruuteen ja siihen, että saataisiin Palluralla niitä takajalkoja alle. Alkuravien aikana Suski onneksi totesikin, että käyntijakso on tehnyt Palluralle hyvää. (Olosuhteiden eli surkeiden pohjien takia olimme työskennelleet lähinnä käynnissä). Pallura on edelleen vino, mutta ei enää niin pahasti.
Kenttä oli torstaina parempi kuin pitkään aikaan, mutta edelleen ihan märkä.Pääsimme kuitenkin työskentelemään tehokkaasti sekä käynnissä että ravissa.
Aloitimme tekemällä käynnissä pohkeenväistöä pitkää sivua pitkin siten, että Pallura astuisi kunnolla ristiin, mutta ei poikittaisi liikaa, jolloin se joutuisi ihan oikeasti työskentelemään ja työntämään niillä takajaloilla. Pallurahan lähtee todella mielellään väistöissä poikittamaan ihan liikaa, jolloin se pääsee kaatumaan sivulle sen sijaan, että tekisi hallitut ristiaskeleet, joissa joutuu oikeasti töihin. Vaikeampaa kuin miltä kuulostaa!
Väistöharjoituksen jälkeen lähdettiin taas hakemaan vaihteita ravissa tekemällä siirtymisiä askellajin sisällä. Ensin siirtyminen pienen pienille askelille, lähes käyntiin, ja siitä sitten takaisin harjoitusraviin. Ja tässä haettiin nimenomaan sellaista hyvää, ylämäkeen suuntautuvaa harjoitusravia, jossa takapää työskentelee läpi selän.
Yksi valmennuksen teemoista oli myös se, että Palluran niska pitäisi saada ylemmäs ja otsaa ja turpaa vähän eteenpäin, eli se pitäisi saada pois kuolaimen alta. Se rojahtaa sinne vielä erittäin helposti, koska sillä ei ole vielä voimaa kantaa itseään pitkiä pätkiä. Tämä siirtymiset ravin sisällä- harjoitus onkin erittäin hyvä harjoitus, sillä silloin, kun Pallura lähti liikkumaan hyvin takaa eteen, se automaattisesti myös hakeutui pois kuolaimen alta.
Täältä, eli siis liian matalasta muodosta haluttaisiin saada Palluraa ylös. Nuorelle hevoselle toki pidempi työskentelymuoto on usein helpompi, koska sillä ei ole vielä voimaa kantaa itseään, mutta nyt halutaankin, että se pikku hiljaa alkaisikin kantaa itseään, voimiensa mukaan.
Tässäkin Pallura kulkee vielä liian matalana, mutta suunta on jo pikkuisen parempi - eli siis ylöspäin kuitenkin.
Oli kyllä jälleen oikein opettavainen tunti ja saatiin siitä taas paljon irti. Tehtiin vain perusjuttuja, kuten aina, mutta ne on kaiken perusta.
Palluralla olikin eilen hampaiden raspaus, ja siltä löytyi kuin löytykin piikkejä, vaikka edellisestä raspauksesta oli vasta puoli vuotta. Olin piikeistä kuitenkin sinänsä "helpottunut", että se selitti miksi Pallura on ollut viime aikoina vähän levoton suustaan. Nyt on suu taas kunnossa, joten treenit voivat jatkua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!