Pallurablogi: Suomenhevosvarsan nimeämisen vaikeus

Jokin aika sitten painin vaikean asian äärellä: Stellan varsalle piti keksiä nimi. Varsan nimeäminen ei ole helppoa ja Suomen Hippoksesta löytyy pitkä litania sääntöjä suomenhevosen nimeämiseksi:

"Rekisteriin hyväksyttävät suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten nimet:

Rekisteriin ei hyväksytä siellä jo olevaa nimeä (sekä kirjoitettuna ja/ tai lausuttuna samanlaista). Mikäli maahantuodun hevosen nimi on jo rekisterissä, lisätään nimen perään syntymämaan koodi. Mikäli edellisen nimenkantajan kuolemasta on kulunut vähintään 30 vuotta tai kuolinajan puuttuessa syntymästä vähintään 40 vuotta, voidaan nimi antaa uudelleen käyttöön. Jalostus- tai kilpailutoiminnassa merkittävästi menestyneiden hevosten nimiä ei anneta uudelleen käyttöön.
Hevosen nimen pituus tulee olla välimerkkeineen ja välilyönteineen enintään 18 merkkiä ja siinä saa olla korkeintaan neljä erikseen kirjoitettua osaa.
Esitetyn nimen tulee olla kokonaan samaa kieltä. Suomenhevosten nimet ovat joko suomea tai ruotsia. Lämminveristen ravihevosten nimet ovat pääsääntöisesti englantia.
Kasvattaja on itse vastuussa nimistä, jotka ovat yleisesti tunnettuja tavaramerkkejä, tuotenimiä, tunnetun henkilön, liikeyrityksen tai yhtiön nimiä. Suomen Hippos ei ole vastuussa eikä korvausvelvollinen, mikäli tällaisen nimen käytöstä aiheutuu jatkotoimia. Suomen Hippoksella on oikeus olla hyväksymättä nimeä, joka on yleisesti tunnettu tuote- tai tavaramerkki tai tunnetun henkilön nimi.
Hevosen nimessä ei pääsääntöisesti saa olla yksittäisiä kirjaimia eikä kirjainyhdistelmiä (poikkeuksena jo ennestään käytössä olevat tunnetut kasvattajatunnukset).
Aro-, Eri- ja Ero-alkuisia väliviivalla kirjoitettuja suomenhevosten nimiä ei hyväksytä kilpailurekisteriin.
Suomen Hippoksen rekisteröijä hylkää nimiehdotukset, jotka ovat hyvän maun vastaisia, loukkaavia tai pornografisia. Nimi tulee olla helposti lausuttavissa.
Hevosen nimi on hyväksytty vasta kun sen rekisteröinti on suoritettu loppuun ja sille on tehty hevospassi.
Kasvattaja saa itse päättää nimen oikeinkirjoitusasusta. Suomen Hippos suosittelee, että nimi kirjoitetaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä noudattaen."

Ainakin kohtaa "Esitetyn nimen tulee olla kokonaan samaa kieltä. Suomenhevosten nimet ovat joko suomea tai ruotsia" tulkitaan nykyään hyvin löyhästi, sillä paljon näkee suomenhevosilla nykyään nimiä, jotka eivät ole suomen kieltä. Itselleni oli päivänselvää, että varsa saisi ihan ehdan suomenkielisen nimen. Varsan ollessa parin päivän ikäinen se sai kutsumanimekseen Aino.

Suomenhevosilla on kerrassaan mahtavia nimiä. Yksi ikisuosikeistani on Silti Mustikka. Jostain luin Silti Mustikan tarinan; sen kasvattaja oli halunnut nimetä sen Mustikaksi, mutta olikin ollut jo olemassa suomenhevonen nimeltä Mustikka. Kasvattaja totesi, että se on silti Mustikka. Niinpä siitä tuli Silti Mustikka.

Parhaita ovatkin nimet, joilla on jokin tarina. Ainon syntymässä ei ollut mitään suurempaa draamaa, joten en saanut siitä mitään tarinaa nimen taakse. Aino oli myös mitä ihanin varsa, mitä nyt oli hirveä riiviö. Se päätti viiden päivän iässä, että vain nössöt seuraavat äitiä, ja karkasi ensimmäistä kertaa. Siinä tuumasin, että aikamoinen tyttö tämä Aino.

Aino kahdeksan tunnin ikäisenä.

Sitten sen keksin! Aikamoinen Aino! Pikainen Hippoksen Heppa-tietokannan selaaminen kuitenkin kertoi, että Aikamoinen -sanan sisältäviä nimiä oli jo useampi. En jaksanut alkaa selvittämään, oliko se jo jollekulle rekisteröity kasvattajanimi, sillä lopputulos olisi sama: Ainon luultaisiin kuitenkin kuuluvan siihen samaan Aikamoiseen porukkaan.

Ainon on ainakin toistaiseksi tarkoitus olla ainoa kasvattini, joten en nähnyt kasvattajanimenkään keksimisessä järkeä. Se olisi helpottanut kyllä nimeämistä huomattavasti, jos tarvitsisi vain etuliitteen lisäksi keksiä toinen nimi. Lisäksi halusin, että nimessä olisi vähän huumoria tai edes hauska sointi. Myös Ainon sukupuoli vaikeutti nimen keksimistä huomattavasti, sillä orille olisi niin paljon helpompi keksiä nimiä! Miten olisi esimerkiksi Maanteiden Kuningas, kutsumanimeltään Teuvo, tai Kohta Sataa, kutsumanimeltään Pete?

Onneksi kuitenkin lopulta keksin, että sanaparissa Aika Mainio on samanlainen sointi kuin Aikamoisessa. Eikä Aika Mainio -alkuisia hevosia ollut vielä lainkaan, eikä nimi ollut myöskään liian pitkä. Niinpä Aino sai viralliseksi nimekseen Aika Mainio Aino. Sinänsä se on vähän vähättelyä, että Aika Mainion sijaan Aino on kyllä todella, todella mainio tyyppi, mutta suomalaiseen mentaliteettiinhan kuuluu itsensä ja omiensa vähättely!

Näin saatiin Minipallura Ainollekin nimi! Aino on myös jo vaihtanut omistajaa, vaikkei sen uusi omistaja olekaan vielä Heppa-tietokantaan päivittynyt.