Ostin Stellan vuosi sitten. Kulunut vuosi on ollut kaiken kaikkiaan ihana, vaikka Stellan kanssa on
aikamoista vääntöä välillä ollutkin. Stella oli aivan liian vähän
käsitelty, kun sen ostin, eikä se tietenkään ymmärtänyt, että miksi
yhtäkkiä piti kulkea narussa ihmisen vierellä tai nostella jalkoja, kun
ei ole koskaan aikaisemminkaan tarvinut! Kärsivällisesti jaksoin
kuitenkin sen kanssa puuhata, ja vaikka välillä olikin sellainen olo,
että olisi sitä voinut jonkun helpommankin hevosen ostaa, niin tuloksena
on nyt ihana mammanmussukka, joka laitumeltakin juoksee innokkaana aina vastaan
portille.
Stellan kanssa ollaan vuodessa ehditty vaikka mitä, vähän ratsastaakin ja varsoakin!
Ihana Aino-varsa on ihan Stellan luonteinen, eli reipas, rohkea,
utelias ja ihmisrakas.
Stellalla on edelleen kaiken kilttiytymisensä myötä kuitenkin vielä
paljon pilkettä silmäkulmassa ja se aiheuttaa hämmennystä ja omituisia
tilanteita edelleenkin. Se on ihanaa! Elämä olisi niin tylsää ilman sitä
pientä twistiä.
Stella asustelee Hattulassa Lepaalla. Se muutti sinne myytyäni Ainon, sillä Ainon uusi omistaja halusi ne luokseen laitumelle, ja näillä näkymin Stella jää tuolle tallille vielä vieroituksen jälkeenkin. Ainon omistajalla Jaanalla on myös kolmivuotias suomenhevostamma, josta Stella saa toivottavasti treenikaverin ensi vuoden laatuarvostelukarsintoihin!
Stella on sisäänratsastettu viime vuonna, ja tarkoitus olisi jatkaa ratsutusta kun Stella palaa äitiyslomalta.
Stella kolmivuotiaana sisäänratsastuksessa.
Sen vähäisen ratsastuksen perusteella, mitä Stellalla on tehty, voin sanoa sen olevan mainio ratsu! Se on herkkä ja reaktiivinen, muttei liiallisuuksiin asti. Se kuuntelee hyvin istuntaa ja sillä toimii jarrut.
Stellaa on kuitenkin ratsastettu melko säästeliäästi, sillä tarkoitus on tehdä kestävä ystävä vuosikymmeniksi, joten en ole halunnut ryskyttää sillä liikaa sen ollessa vielä kasvuvaiheessa.
Kuitenkin, koska liikunta on kasvavalle hevoselle erittäin tärkeää, Stellan kanssa on tehty kaikenlaista muuta, mm. irtojuoksutusta, irtohypytystä ja maastolenkkejä taluttaen. Ajollekin Stellan opetin viime vuonna, mutta kuinkas kävikään - Stella kasvoi ulos sen ihanista vaaleanpunaisista kärryistä!
Olisi tarkoitus hommata piakkoin uudet kärryt, sillä ajaminen on nuorelle hevoselle mainiota liikuntaa.
Me ollaan Stellan kanssa jo nyt melko hyvä Palluratiimi, mutta luulen,
että ajan myötä meistä tulee aivan erinomainen tiimi! Luottamus on
tärkeää, mutta kaiken A ja O on se, että meillä on kivaa yhdessä!
Siihenhän tämän touhun pitäisi perustuakin.
Ratsastus- ja laatuarvostelujuttujen lisäksi luvassa on talliniksejä ja yleisiä heppajuttuja.
Palluraterkuin
Jenni
Mielenkiintoiselta vaikuttaa tämä sinun blogisi :) innolla odotan tulevia julkaisuja!
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista