Palluran rokotus- ja kesäloma päättyi perjantaina ja kapusin siis viikon tauon jälkeen selkään. Pallura tuntui energiseltä ja melkoisen "reaktiiviselta", mutta malttoi kuitenkin loppujen lopuksi keskittyä hyvin. Olin pelännyt, että kaikki vaivalla aikaan saatu suoruus olisi kadonnut loman aikana ihan tyystin, mutta helpotuksekseni Pallura ei ollutkaan palautunut supervinoksi! Eipä se tosin maagisesti ollut muuttunut täysin suoraksikaan loman aikana, mutta ei todellakaan oltu palattu lähtökuoppiin vaan päästiin melkeinpä jatkamaan samasta, mihin oltiin ennen lomaa jääty.
Väistöt ovat käynnissä ja ravissa edelleen meidän tärkeimpiä työkaluja suoruuden saavuttamiseksi. Pikku hiljaa aletaan saamaan parempia askelia, vaikkakaan ravissa ei vielä riitä voima kuin muutamaan hyvään ristiaskeleeseen. Se riittää tällä hetkellä, mieluummin muutama kunnollinen askel kuin metrikaupalla epämääräistä liruväistöä, jossa etupää astuu ristiin ja takapää vähän sinnepäin.
Lauantaina jatkettiin samalla teemalla ja Pallura oli ihan yhtä yritteliäs silloinkin, mitä nyt hermo meinasi mennä raviväistöissä, kun olisi pitänyt tuoda vasenta takajalkaa ristiin rungon alle. Se on vaikeaa! Jälleen yksi tai kaksi kunnon ristiaskelta, kiitos ja pois väistöstä. Ja sitten uudestaan. Oleellista on myös se, että pääsee kiittämään edes siitä yhdestä hyvästä askeleesta.
Valitettavasti Pallura on edelleen myös kovin etupainoinen, kuten ylläolevasta kuvastakin huomaa. Tämä kuitenkin korjaantunee ajan kanssa, kun tulee voimaa lisää ja kun Pallura saa myös ylälinjaan lihasta. Kaulan yläosan lihaksethan ovat myös mukana etujalan nostamisessa, joten myös sinne pitää saada voimaa, jotta etujalat saavat nousemaan. Takaosaan pitää myös saada voimaa, jotta sillä takapäällä jaksaa työntää rungon alle. Mutta nämä ovat niitä juttuja, jotka vievät VUOSIA.
Pallura, tuo köyhän naisen Silvolan Hemminki :D :D
Aurinkoista, tai no, ainakin vähäsateisempaa, alkanutta viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!