maanantai 8. huhtikuuta 2019

Terveisiä klinikalta!

Perjantaiaamuna suunnattiin Palluran kanssa klinikalle Teivoon etujalan patin takia. Isä lähti kuskiksi, sillä itseltäni ei vielä löydy pikku-eetä. Saatiin klinikalle harmillisen aikainen aamuaika, klo 8.30 aika tarkoitti sitä, että tallinpihasta piti lähteä matkaan aamuseitsemältä ja oma herätyskello soi viideltä. Ihmiselle, joka hädin tuskin selviää aamuisin kahdeksaksi töihin, tämä otti koville. Mutta mitäpä sitä ei Palluran eteen tekisi!


Pallura on onneksi hyvä lastautuja ja matkustaja ja matka sujuikin ihan mukavasti. Pallura on matkustellut todella vähän ja on sellainen "sivistymätön jutti", joten odotin melkoista mesoamista sen päästyä kopista ulos. Mutta ei, se katseli ympärilleen, totesi että jaahas, täällä ollaan mutta mamma on mukana, joten mikäs täällä ollessa. Päästiinkin melkein heti siitä sitten tutkittavaksi. Eläinlääkäri tunnusteli ensin Palluran jalkoja ja sitten laitettiin sille vähän rauhoittavaa, joka veisi pahimman terän pois, kun mentiin ulos ontumatutkimukseen.

Olikin sitten työn ja tuskan takana saada Pallura ontumaan! Ensin juoksutettiin pehmeällä pohjalla liinassa, ei spontaania ontumaa kumpaakaan suuntaan. Palluraa liinassa juoksutettaessa kävi vieressä useamman kerran kääntymässä mäkeen vetoja tekevä ravuri. Vaan Pallura vilkaisi sitä kerran ja totesi että wau, onpa tyyppi upeassa kunnossa, ja jatkoi omaa juoksemistaan.

Seuraavaksi juoksutettiin liinassa asfalttipohjalla, ei vieläkään ontumaa. Sitten taivutuskoe. Eläinlääkäri sanoi, että nuoret yleensä taivutetaan sisällä käytävällä, koska ulkona on niin paljon häiriötekijöitä. Mutta käytävä oli varattu, joten päätettiin kokeilla taivutuskoetta ulkona ja hyvinhän se sujui. Pihalla kulki niin hevosautoja, yhdistelmäperävaunuja, traktoreita ja vaikka mitä, mutta Pallura vähät välitti. Onneksi se on kotona jo tottunut kaikenlaisiin kulkuneuvoihin ja kuljettimiin!

Taivutuskokeessa Pallura reagoi muutaman askeleen vasemman etujalan taivutukseen ontumalla muutaman askeleen. Hyvin vähäinen ontuma siis, mutta ontuma kuitenkin. Lisää rauhoitetta ja Pallura röntgeniin. Eläinlääkäri kysyi, että haluanko, että samalla otetaan muita kuvia, esimerkiksi irtopalakuvat. Palluraa ei ole koskaan kuvattu, joten halusin irtopalakuvat. Ihan siksikin, että sillä on jo yksi varsa olemassa ja jos jatkossa haluan siitä lisää varsoja, on hyvä tietää, onko sillä perinnöllisiä kasvuhäiriöirtopaloja.


Röntgenissä sitten löytyikin syy tuohon etujalan pattiin: jalkaan on tullut niin kova isku, todennäköisesti jonkun potkaistua hokkikengällä, että luuhun asti on ollut reikä. Itse patti on luusta irronnutta luusälää. Kuulemma on ollut onni onnettomuudessa, että ojentajajänne on ollut edessä vaimentamassa iskua. Jänne tarkistettiin ultralla ja siinä oli pientä paksuuntumaa, mutta ei varsinaista vauriota.

Luun pinta oli onneksi sinänsä siisti, että siinä ei näkynyt merkkejä luumädästä. Luumätä onkin sitten jo paljon pahempi juttu ja vaatisi kirurgisia toimenpiteitä.

Palluraa tutkinut eläinlääkäri Inka Tuominen pyysi vielä kollegaansakin katsomaan sekä röngen- että ultraäänitutkimusten tuloksia, ja kollega oli samaa mieltä, ettei jalalle tarvitse tehdä muuta, kuin antaa lepoa. Mielestäni se, että kysyy kollegan mielipidettä, on ihana piirre eläinlääkärissä! On aina parempi pyytää toinenkin mielipide. Inka oli muutenkin oikein asiallinen ja mukava eläinlääkäri ja hänestä jäi tosi hyvä fiilis, kuten koko Teivon klinikasta.

Murheenkryynijalka.

Irtopalakuvauksissa ei ollut mitään löydöksiä eli Palluralla ei ole perinnöllisiä kasvuhäiriöirtopaloja. Se on ehdottoman hyvä uutinen! 

Kotiutusohjeeksi saimme nyt sitten klinikalta sen, että vielä muutama viikko mennään kevennetysti eikä jalka saisi reagoida liikutukseen. Tarhassa ei saisi remuta nyt lainkaan siihen asti, että tilanne on rauhoittunut. 

Täytyy sanoa, että vaikka olenkin aikaisemmin ollut laumatarhauksen puolestapuhuja, alan pikkuisen paremmin ymmärtää ihmisiä, joiden hevoset tarhaavat pienissä hiekkaneliöissä. Tämä kevät on ollut todella raastava, kun Pallura on ollut lähes koko ajan telakalla riehuttuaan tarhassa. Ja tällä kertaa meillä todella oli onni matkassa ja on ollut ihan milleistä kiinni, ettei Pallura ole tällä hetkellä mahdollisesti jalaton ja ehkä jopa montussa! Nämä ovatkin näitä hevosenomistajan pahoja pulmia, kun pitää miettiä, että antaako hevosen nauttia elämästä isossa tarhassa kavereiden kanssa vai haluaako sen pitää käyttökunnossa. Tämänkeväisen kokemukseni perusteella sanoisin, että isolla todennäköisyydellä molempia ei voi saada!





Meiltä on Teivoon noin puolentoista tunnin ajomatka traikun kanssa, ja Pallura oli jo tovin selvitelly päätään klinikallakin, joten kun päästiin takaisin kotiin, oli Pallura jo selvinpäin ja sai mennä heinille tarhaan. Kaverit ajoivat sen kuitenkin paalilta pois, joten sen oli tyytyminen maahan pudonneisiin jämäheiniin.

Vaikka Palluran vaivaan ei nyt saatukaan mitään lääkettä eikä sen kummempia hoito-ohjeita kuin se, minkä mukaan on jo mentykin, eli kevyttä liikuntaa ja jalan kylmäämistä, olen silti iloinen, että käytiin klinikalla! Tuli varmistettua, että mitä se jalka pitää sisällään ja että kyse ei ole mistään pahemmasta.

Mitä tämä lysti sitten kustansi? Kaikkineen lasku oli 473 euroa. Tähän teki "vapaaehtoinen" irtopalakuvaus lisää noin kaksisataa euroa eli ilman sitä oltaisiin selvitty alle kolmensadan. Lisäksi reissusta koitui minulle traikkuvuokrakuluja 25 euroa, isä onneksi sponsoroi klinikkareissun dieselit.

Vaikka Palluran pitäisikin parantua entiselleen, ei tässä vielä olla selvitty kaikista vaaroista. Vielä on mahdollisuus, että tapahtuu käänne pahempaan, jos tuo jalka esimerkiksi vielä aukeaa. Mutta toivotaan, että niin ei käy *koputtaa puuta*. Stressaamatta en siis osaa vieläkään olla, ennen kuin jalka on "normaali". Ihan normaaliksihan se ei koskaan palaa, sillä tuosta patista tulee jäämään kosmeettinen haitta. Mutta se on onneksi pientä!

12 kommenttia:

  1. Hienoa ettei ollut mitään vakavampaa! Ei ollut paha laskukaan, meillä meinaan maksoi pelkät irtopalakuvat kotona otettuna 350 €.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, onpa ollut arvokasta! Onhan tuo 473 euroa todella paljon rahaa, mutta kyllähän me oltiinkin tuolla kolme tuntia ja eläinlääkäri tutki Palluran jalat niin perinpohjaisesti kun vain voi tutkia.

      Poista
    2. Tietty tuossa on matkakuluja mukana ja myös suu tarkistettiin, mutta tuntui munkin mielestä hiukan hintavalta. Mutta eipä tarvi nyt irtopaloja miettiä kun puhtaat kuvat otettuna :)

      Poista
    3. Mitä tuossa katselin joskus noita hintoja, niin klinikalta lähtevillä eläinlääkäreillä on kyllä käyntimaksut melko suuret. Eli pelkästään se, että lähtee klinikalta, maksaa sen viitisenkymppiä ja siihen vielä päälle ne kilsakorvaukset. Mutta onhan se toisaalta hevosenomistajalle helpompaa, kun ei tarvitse kuljetella klinikalle! Meilläpäin ei ole eläinlääkäreitä, joilla olisi liikuteltavia röntgeneitä eli kuvien tarve tarkoittaa aina klinikkareissua.

      Poista
    4. Juu katselin vielä tota meidän kuittia niin kuvat ja hammastsekkaus oli 300 €, käynti- ja matkakulut 50 €.

      Poista
  2. Hyvä, että ei löytynyt mitään pahempaa!

    Hyvinkäältä tulevat kyllä "kotiin" röntgenlaitteiden kanssa, eikä ole edes hirvittävän kallista. Vihrun puikkoluun murtuma kuvattiin pariin kertaan kotitallilla, kun en halunnut tiinettä tammaa (odotti Lyyliä) ehdoin tahdoin roudata klinikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, hyvä tietää, että sieltä saa tarvittaessa ellin tallille kuvaamaan :)

      Poista
  3. Hyvä ettei kyse ollut mistään pahemmasta! Paranemisia Palluralle♥ Mukavaa alkanutta viikkoa♥

    VastaaPoista
  4. Onneksi ei tuon pahempaa! Tuohan on suorastaan "hyvä" diagnoosi verrattuna moneen muuhun!
    Tuo laumatarhaus vai ei on kyllä ikuinen pulma. Meillähän kävi niin, että hevonen oli lähes vuoden pihatossa laumassa ja kaikki meni aina hyvin, ainoastaan pienen pieniä pintanaarmuja. Sitten kun siirsin hevosen talliin ja yksintarhaukseen (lihoamisen takia), sai se potkun päähänsä viereisestä tarhasta aidan yli! Lasku tästä episodista oli klinikalta yhteensä 500 euroa, kun hampaat kuvattiin ja käytiin vielä kontrollikäynnilläkin. Päästiin onneksi aika pienillä vammoilla ja muutaman viikon sairaslomalla.
    Eli eipä sitä koskaan tiedä, mitä tapahtuu ja missä, jos yhtään lohduttaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllähän nuo tarvittaessa rikkovat itsensä vaikka sileässä hiekkatarhassa yksin tarhatessaan. Palluralla vaan on ollut tosi paljon terveysongelmia nimenomaan noiden potkujen takia. Plus että se on nyt päässyt laihtumaan sairaslomalla ollessaan, niin mietityttää, että pääseekö se tarpeeksi paalille eli saako syötyä tarpeeksi. Jotain sille on tehtävä, sillä katselin juuri, että se näyttää samalta, kuin ostaessani sen vähän vajaa kaksi vuotta sitten. Eli ei hyvältä :/ Karva on kiilloton ja kaikki vähätkin lihakset ovat tippuneet, mitä ei pitäisi vielä kuukauden sairasloman takia tapahtua. Eli ruokinta täytyy ainakin miettiä uusiksi!

      Poista
  5. Huh, onneksi ei ollut mitään vakavampaa!

    Onneksi nuo nuoret on melkoisen sitkeitä sissejä ja paranee nopeammin, ainakin näin omasta kokemuksesta. Tosin ne ovat myös niitä kovimpia rymyäjiä, tosin sekin on vaan mun kokemus. Mutta tää on just se syy, miksi Karkki nykyään tarhaa yksin. Sen jälkeen kun se sai luukalvon tulehduksen ja mä sain käteeni ensimmäisen ell käynnin aikana reilun 500e laskun sekä virkeän nuoren herran, ei paljoa naurattanut. Oli pienestä kiinni, ettei käynyt pahemmin.

    Ja tosiaan kaikki vain sen takia, että mun rakas poniherra ajoi kaveria takaa tarhassa ja sai itse monosta. En uskalla enää tarhata sitä muiden kanssa, kun ei ole mun makuun tarpeeksi tilaa. Etenkään, kun toinen on kova pomottamaan.


    ** Joka päivä on karkkipäivä **

    VastaaPoista

Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!