torstai 4. huhtikuuta 2019

Varsomisjuttuja: Mikä voi varsomisessa mennä pieleen?

Hevonen on pääosin todella hyvä synnyttäjä ja pääosin varsomiset sujuvat hyvin ja ilman ihmisen apua. Mutta jos jotain menee pieleen, aikaa auttaa on todella vähän, sillä varsan pitäisi olla varsomisen käynnistymisestä puolessa tunnissa ulkona, tai se on vaarassa tukehtua. Tässä postauksessa käydään läpi mahdollisia varsomisen komplikaatioita.



Normaali varsominen etenee kutakuinkin näin:


- Avautumisvaihe kestää puolesta tunnista neljään. Tamman kohdunkaula aukeaa ja kohtu alkaa supistella. Tammalla on ähkyn kaltaisia oireita, se kuopii maata ja saattaa käydä useamman kerran makuulleen ja nousta taas ylös. Varsa kääntyy selkäasennosta vatsalleen. Avautumisvaiheessa tammaa ei saa häiritä.

- Ponnistusvaihe alkaa, kun ulompi sikiökalvo puhkeaa (ns. vesien tulo). Varsan tulisi olla ulkona viimeistään 30 minuutin kuluttua tästä, tai se on vaarassa tukehtua. 5-10 min vesien tulon jälkeen ilmestyy valkeankuultava amnionpussi näkyviin. Ponnistusvaiheessa tamma saattaa nousta muutaman kerran ylös ja vaihtaa kylkeä, mikä auttaa varsaa kääntymään oikeaan asentoon. Tamman työntöpoltot ovat hyvin voimakkaita ja niiden tullessa tamma makaa yleensä kyljellään. Jos varsa on normaaliasennossa, tulevat etukaviot pohjat alaspäin,toinen jalka hieman edellä ja pää jalkojen päällä säärien kohdalla. Amnionkalvoa ei saa poistaa varsan turvan päältä ennen kuin rintakehä on ulkona. Kalvon poistaminen voi rohkaista varsaa hengittämään, ja sisäänhengitys laajentaa rintakehää. Sieraimet puhdistetaan, kun varsa on kokonaan ulkona. Napanuoran annetaan katketa itsestään, koska varsa saa sitä kautta verta emältä vielä noin 1 – 1,5 litraa. Kun varsa on turvallisesti ulkona, annetaan emän ja varsan tutustua rauhassa toisiinsa.

- Jälkeisvaihe. Jälkeisten, eli sikiökalvojen ja istukan, tulee irrota kahden tunnin sisällä varsomisesta.

Normaali ja terve varsa nousee rintakehänsä päälle muutaman minuutin kuluttua syntymästään ja yrittää pystyyn tunnin sisällä syntymästään. Se imee kahden tunnin sisällä syntymästään elintärkeää ternimaitoa, ulostaa kuuden tunnin ikäisenä ja virtsaa 6-14 tunnin sisällä syntymästään.



Mitä ongelmia varsomisessa voi tulla?


- Istukan ennenaikainen irtoaminen. Synnytysteissä näkyy kirkkaan punainen pussi, eikä varsa enää saa istukan kautta happea. Pussi on leikattava auki ja varsa on saatava äkkiä ulos.

-  Varsa syntyy takaperin. Jos takajalat ovat tulossa ensin, varsa tulee vetää ja auttaa ulos, koska napanuora painautuu helpommin litistyksiin ja varsan hapen saanti estyy.

-  Näkyy vain toinen etujalka tai molemmat etujalat, mutta ei päätä.  Yritetään selvittää missä asennossa varsa on. Yleensä tämän tekee eläinlääkäri ja päivystävälle eläinlääkärille kannattaakin soittaa välittömästi. Jos eläinlääkäri on kaukana eikä pääse pian paikalle ja on hätätilanne voi omistajan joskus täytyä itse yrittää auttaa tammaa.

-  Jos vesien tulosta on 20-30 min ja mitään ei ole sen jälkeen tullut näkyviin synnytysteistä tai tamma ponnistelee kovasti ja mitään ei tule ulos. Tällöin tulee soittaa eläinlääkärille, koska varsa voi olla pahassa virheasennossa.

 - Jälkeiset eivät irtoa.
  Jos jälkeiset eivät ole tulleet kahden tunnin sisällä, voi niiden irtoamista yrittää edesauttaa viemällä tammaa kävelylle noin 10 minuutin ajaksi ilman varsaa. Tällöin tamma hieman hermostuu ja jälkeiset saattavat irrota. Jos jälkeiset roikkuvat kintereen alapuolella, kannattaa ne laittaa muovipussiin ja sitoa kintereen yläpuolelle, ettei tamma astuisi niiden päälle. Jälkeisiin voi sitoa myös esimerkiksi märän käsipyyhkeen painoksi irtoamisen helpottamiseksi liikutuksen ajaksi. Jälkeiset eivät saisi likaantua ja tamman astuessa niiden päälle voi esimerkiksi verisuoni katketa. Jos jälkeiset eivät ole irronneet kolmen tunnin jälkeen, soita eläinlääkärille. Kuuden tunnin jälkeen tammalle annetaan antibioottia ja tulehduskipulääkettä eläinlääkärin toimesta, ja 12 tunnin jälkeen tehdään myös kohtuhuuhtelu. Jos jälkeisiä ei hoideta kunnolla, on tammalla vaara saada kohtutulehdus ja kaviokuume.

- Varsa ei ime.
Jos varsa ei ime, se jää paitsi ternimaidon elintärkeistä vasta-aineista. Varsaa voi yrittää auttaa imemään tai ternimaitoa voi lypsää tuttipulloon ja juottaa siitä. Vasta-aineet imeytyvät suolistosta parhaiten kuuden tunnin kuluttua syntymästä. 12 tunnin kuluttua imeytyminen on selvästi jo huonontunut. 24 tunnin jälkeen suoli sulkeutuu siten, että vasta-aineita ei enää imeydy. Sen jälkeen ainoa mahdollisuus antaa vasta-aineita on plasman siirto (verensiirto).

- Varsa ei ulosta.
Mikäli varsa ei tee ns. pikikakkaa kuuden tunnin kuluessa syntymästään, sitä voi yrittää jouduttaa peräruiskeella.

- Varsa ei virtsaa. Orivarsan tulisi virtsata kuuden tunnin kuluessa syntymästään ja tamman viimeistään 14 tunnin kuluttua. Mikäli näin ei käy tai virtsaa tulee varsan navasta, sen virtsarakko on saattaanut revetä synnytyksessä. Konsultoi tällöin heti eläinlääkäriä.



Sairaan varsan tuntomerkkejä:

  • Varsa piehtaroi tai makaa selällään
  • Varsa makaa epänormaalissa asennossa (esim. pää on jäänyt epänormaalisti vinoon). Varsa makaa normaalisti joko rentona kyljellään tai rintansa päällä.
  • Varsa seisoo, mutta on "uneliaan näköinen"
  • Varsa on uneliaan näköinen etsiessään utaretta
  • Varsa yrittää ulostaa, mutta mitään ei tule ulos
  • Varsa kiertää levottomasti karsinaa ympäri
  • Varsalla on turvotusta nivelen kohdalla
  • Varsa ontuu
  • Varsa ei jaksa leikkiä tai panna vastaan kun se otetaan kiinni
  • Varsa ei ole jaksa olla utelias ja kiinnostunut ihmisestä

    Konsultoi kaikissa näissä tapauksissa eläinlääkäriä! 
Varsominen on optimaalitapauksessakin sotkuista hommaa eikä aina voi olla varma, mikä on normaalia ja mikä ei, varsinkaan jos seuraat varsomista ensimmäistä kertaa. Niinpä suosittelenkin kaikkia ensikertalaisia ottamaan varsomiseen mukaan jonkun, joka on ollut sellaisessa mukana ennenkin. Lisäksi kannattaa katsoa pari onnistunutta varsomista esim. Youtubesta, jotta saa vähän käsitystä siitä, mikä on normaalia ja mikä ei!

 Tekstin kaikki kuvat on napattu Palluran varsomiskamerasta. Kamera oli todella kätevä varsomisen seuraamiseen, kun H-hetkiin asti saattoi seurata kotisohvalta häiritsemättä tammaa.

Pahoittelen tekstin mahdollista fontin koon vaihtelua! Blogger ei suostu taaskaan yhteistyöhön...

PS. Vastoinkäymisiin kannattaa varautua varsomispakkauksella!


Tekstissä käytetyt lähteet:

https://www.heppalaakari.fi/varsominen-ja-terve-varsa/
 https://www.shkl.net/wp-content/uploads/2016/06/varsomisjuttu.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!