Aika Mainiosti näyttelyssä

Sunnuntaina 19.5. vietettiin Hevoset Aulangolla -päivää Hämeenlinnassa. Ohjelmassa oli mm. hevosten ja ponien match show sekä Hippoksen tamma- ja varsanäyttely. Palluran varsa Aika Mainio Aino osallistui näihin molempiin omistajansa Jaana Teräsaho-Haraisen kanssa. Itse olin paikalla katsojana ja apukätenä.

Aino oli kyllä ihan käsittämättömän fiksusti näyttelyssä! Se oli ensimmäistä kertaa isossa maailmassa ilman äitiä, ja vaikka sillä olikin kaverihevonen mukana, niin Aino oli niistä se, joka meni joka paikkaan reippaasti edellä ja toimi turvahevosena. Aino oli ihan coolisti vaikka paikalla oli jos jonkinlaista ihmistä, koiraa, kissaa, hevosta ja kulkuneuvoa ambulanssia myöten. Päivä oli myös todella pitkä ja Aino jaksoi hienosti, vaikka loppuvaiheessa olikin vähän väsymyskiukkua jo ilmassa :D

Match Show'ssa Aino osallistui suomenhevosluokkaan. Rakennepisteet olivat hyvät, mutta liikepisteet jäivät vähän alhaisiksi jännittyneisyyden takia. Kaikkiaan Aino sai pisteitä 38 ja se palkittiin II-palkinnolla. Aino oli luokkansa neljäs ja palkittiin parhaana nuorena hevosena.

Näyttelyssä oli todella paljon osallistujia, minkä vuoksi aikataulu vähän venähti ja Aino pääsikin kehään vasta viiden korvilla. Aino sai jälleen hyvät rakennepisteet, mutta liikkeet olivat vieläkin harmillisen jännittyneet. Pisteitä kertyi seuraavasti:

Laatutyyppi 8,5
Runko 7
Jalat 7,5
Kaviot 7
Käyntiliikkeet 7
Raviliikkeet 7

Yhteensä 44 pistettä ja sillä heltisi II- -palkinto. Lausunto oli seuraavanlainen:

"Hyvät tyypit, ryhdikäs, hyvin kehittynyt. Syvä pitkä lihaksikas runko, kevyt hyvänmuotoinen kaula, pysty lapa, pitkä säkä, hieman painunut pitkä selkä, jyrkkä lyhyehkö lautanen, korkea hännäntyvi. Ej lievästi vasikkapolviset, supistuneet etusääret, hyväasentoiset takajalat. Käyntiliikkeet ahtaanlaiset. Raviliikkeet väljenevät. Hyvänpuoleiset kaidat kaviot. Käynti aktiivinen, hieman kiireinen, melko irtonainen. Ravi rytmikäs, hieman kiireinen, matala."

Säkäkorkeutta Ainolla oli jo 146 cm ja lautaskorkeus oli 150 cm, joten ihan rimpulaksi se ei taida jäädä! Kasvanee äitiään isommaksi.

Aino on ensimmäinen, muttei toivottavasti viimeinen kasvattini ja sillä on kyllä aivan erityinen paikka sydämessäni. On ihanaa, että vaikka en enää omistakaan Ainoa, saan silti olla mukana sen elämässä.

Pakko muuten todeta, että vaikka Aino ei näyttelyä muuten voittanutkaan, niin yhdessä asiassa se oli kiistatta paras: sillä oli koko näyttelyn paras nimi! :D

Aika mainiota alkanutta viikkoa kaikille!