Keskiviikkona Palluralla kävi ratsuttaja. Edellisestä kerrasta on jo useampi kuukausi johtuen Palluran sairastamisesta. Olin jo kuvitellut, että Pallura on suoristunut paljon, sillä ihan totta puhuen, se tuntuu omasta mielestäni siltä. Ratsuttajan tuomio oli karu: edistystä on jo tapahtunut, mutta Pallura on edelleen vino. Ei enää niin radikaalisti, mutta se haluaa edelleen kummassakin kierroksessa heittää takapuolensa oikealle. Kun se liikkuu vinossa, se ei voi rehellisesti liikkua takaosa alla selän läpi. Iso ongelma siis, ja pakko korjata.
Ongelma onkin se, että Pallura on saanut näin kauan liikkua vinona, ja korjaaminen ei ole helppoa. Pallura on ikään kuin omaksunut väärän tavan liikkua ja sen lihakset ovat kehittyneet tukemaan tätä tapaa. Siksi nyt, kun sen lihaksisto on vielä suhteellisen kehittymätön, on korkea aika katkaista tämä väärä tapa ja opettaa uusi, jotta lihaksisto kehittyisi tukemaan Palluran tapaa liikkua oikein.
Ratsuttaja aloitti korjaamisen käynnissä, ja kun Pallura ihan rehellisesti suoristui, ero oli ihan silminnähtävä: takajalat alkoivat astua syvemmälle rungon alle, kaula piteni ja selkä nousi. Ravissa sama homma, ja erittäin positiivista oli se, että vaikka alkuun oli selvästi Palluralle vaikeaa ja se turhautui, se antoi lopulta korjata hienosti ja suoristui hyvin. Ongelmana on se, ettei se jaksa ylläpitää tätä uutta tapaa liikkua kuin muutaman metrin, ja sitten pitää jo korjata uudestaan.
Ratsuttajan jälkeen pääsin kokeilemaan muutaman minuutin itsekin, että miltä se tuntuu silloin, kun Pallura on oikeasti suorana. Ja sitten onneksi ratsuttaja sanoi, että hänelle oli tullut perjantaille yksi peruutusaika, joten pääsisin silloin tunnille. Huippua!
Huippua se olikin, vaikka aivan sairaan vaikeaa. Pitää olla koko ajan hereillä, valmiina tekemään heti korjaus, kun Palluran tasapaino horjahtaa. Pallura lähtee mielellään myös kipittämään kovempaa, kun homma menee vaikeaksi. Isoin ongelma tässä olikin ehkä oma reaktionopeuteni: siinä vaiheessa, kun tieto, ettei pidäte mennyt läpi, tavoitti aivoni, Pallura oli päässyt jo kipittämään useamman askeleen. Kun takapuoli heilahti oikealle, Pallura ehti taas ottaa useamman askeleen, ennen kuin sain korjattua oikealla pohkeella takapuolen takaisin suoraan.
Mutta ne muutamat askeleet, kun Pallura oikeasti suoristuu ja liikkuu läpi selän, antavat todellakin toivoa paremmasta huomisesta! Palluralla on oikeasti hieno ja laadukas liike, nyt täytyisi enää vaan opetella ratsastamaan se sieltä esille!
Harmillisesti meidän ratsuttaja-valmentaja käy Oulusta asti täällä Kanta-Hämeessä, eikä siksi käy kauhean usein. Niinpä taas täytyy selvitä kuukausi ilman hänen apuaan. Neuvoksi hän antoi, että jollei Pallura muuten pysy suorana, niin se on sitten käyntimenoa seuraava kuukausi :D Toivotaan kuitenkin, että päästäisiin vähän muutakin tekemään. Mutta laukat jätän todennäköisesti maastoon tässä kuukauden aikana ja keskityn ihan tosissani siihen, että se väärä liikkumistapa katkeaisi nyt!
Jotain positiivistakin oli sentään: Palluran uusi satula kuulemma istuu sille hyvin :D Ensi kerralla yritän kyllä saada jonkun kuvaamaan valmennuksia, ihan vaan senkin takia, että opin videoita jälkikäteen katsomalla myös itse vielä lisää.
Aurinkoista (joskin vähän viileämpää) alkanutta viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!