Kuun vaihteen kuulumisia

Kuukausi on vaihtunut salakavalasti kesäkuusta heinäkuuhun, ja kesä alkaa olla jo ainakin puolivälissä. Kesäkuussa onneksi näkyi kauniita kelejä, mutta nyt heinäkuun ennusteen mukaan kelit eivät juurikaan helli lomalaisia. No, ei tarvitse onneksi olla lomalla, niin ei harmita niin paljon! Ja totuuden nimissä, hevosten kannalta viileämpi keli on kivempi, ei ole niin paljon paarmoja.

Kesäkuun varsinaiset helteiset päivät Pallura vietti seepraloimi päällään, sillä paarmoja oli ihan järkyttävän paljon. Ilman loimea se juoksi itsensä hikeen, loimen kanssa on huomattavasti rauhallisempi. Kuitenkin, koska Pallura rakastaa piehtarointia, pyrin ottamaan loimen aina pois silloin, kun paarmainvaasio ei ole niin suuri. Kivempi piehtaroida ilman.

Pallura on todella ahkera piehtaroitsija - se ei haittaa minua lainkaan, vaikka tarkoittaakin yleensä vähän ekstratyötä harjaamiseen. Mutta piehtarointi on hevosen tapa hoitaa lihaksistoa ja karvapeitettä, joten se on vain positiivinen juttu.

Puhumattakaan siitä, että kunnon piehtaroitu mutakuorrutus on tietysti kaikista paras suoja ötököitä vastaan!

Meitä Instagramissa seuraavat tietävätkin jo, että ollaan päästy korkkaamaan jo uuden kodin melko huikeat maastot! Kilometrikaupalla autottomia teitä, joissa pääsee huoletta myös laukkaamaan. Ihanaa!

Olen todella innoissani maastoilusta, sillä se kehittää hevosen lihaksistoa ja tasapainoa ihan eri lailla kuin sileällä työskentely! Varsinkin tietenkin mäet, mutta ihan vain poluillakin rämpiminen on tehokasta, ja tietenkin se, että pääsee liikkumaan ISOSTI. Palluralla on iso laukka-askel, ja kenttä yleensä jää vääjäämättäkin pieneksi, kun laukassa ei vielä ole kauheasti voimaa, mutta vauhtia senkin edestä. Kun voima kasvaa maastossa, aletaan mahtua kentällekin paremmin.

Sitten päästään yhteen laidunkauden ikävään puoleen: toisin kuin suurin osa lajitovereistaan, Pallura on laihtunut laitumella aika rankastikin :( Se alkaa olla jo aika lailla luuta ja nahkaa ja palluran sijaan se muistuttaa enemmänkin treenissä olevaa lämminveriravuria, paitsi että lämpöisellä on enemmän lihaksia.

Huomatkaa Unipalluran törröttävät lonkkaluut :(

Totesin sitten viime viikolla, että pakko alkaa syöttämään sille väkirehua laitumelle. Sinänsä se ei kyllä harmita, sillä pelkäsin ennemminkin laidunkaudella olevan päinvastainen vaikutus eli se, että Pallura lihoisi ihan järkyttäväksi tankkeriksi. Laitumella on kuitenkin ruokaakin ihan riittämiin, sillä tallinomistaja kärrää sinne selkä vääränä kuivaheinää laidunruohon lisäksi, ja sitä heinää on todellakin koko ajan saatavilla. Mutta Pallura ilmeisesti tietää, että hevonen on luotu liikkumaan ja se liikkuukin laitumella todella paljon. Laiduntaessaankin se pysyy jatkuvasti liikkeessä siinä missä muut syövät yhden kohdan tyhjäksi ja siirtyvät sitten vain sen verran, kun on pakko, jotta turvan alla on koko ajan jotain mitä nakertaa.

Minulla oli vielä jämäsäkki Greenlinea, joten päätin syöttää sen pois, sillä sehän on sinimailasta, joka on proteiinirehu. Mutta koska sinimailasen proteiinipitoisuus on siinä 14 % paikkeilla, kävin hakemassa Greenlinen kaveriksi säkin Rypsi-Kronoa, joka on siis rypsirouhepuristetta, johon on lisätty aavistus melassia maittavuuden takaamiseksi. Pallura on saanut sitä vasta muutaman desin päivässä, mutta tarkoitus olisi nostaa se jopa puoleen litraan päivässä, mikäli on tarve. Palluran pitäisi nyt kuitenkin alkaa liikkua entistä enemmän, joten olisi hyvä, että olisi jotain, mistä rakentaa lihaksia.

Kuitenkin loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että mieluummin vähän liian hoikka hevonen kuin lihava hevonen. Hoikemmassa kunnossa on loppujen lopuksi terveellisempää olla kuin läskissä, sillä hevosen lihavuus altistaa monille ongelmille, kuten metabolialle ja kaviokuumeelle.

Tiistaina juhliittiin Palluran kanssa pienimuotoisesti, sillä se täytti viisi vuotta! On ihanaa, että se on ollut minulla kolmivuotiaasta asti. Toivon, että edessä on vielä ainakin kahdetkymmenet yhteiset synttärit. Pallura on minulle niin rakas, se on yksi parhaista asioista elämässäni. Vaikka se syökin kaikki rahani ja välillä tuntuu, että myös voimavarat ja mielenterveyden :D

Yhtenä päivänä olen joutunut jo sadeloimittamaankin, kun sadetta oli luvattu läpi yön ja lämpötilakin putosi kymmenen asteen tuntumaan. Ja Palluralla kun ei ole rasvakerrosta ja karvakin on erittäin silkkinen, se palelee helposti.

Ollaan otettu käyttöön myös meidän ruskeat suitset, vaikka meillä ei enää ruskeaa satulaa olekaan. Mutta Pallura tuntuu olevan näillä nyt rauhallisempi suustaan, ja luulen, että se vaihtaakin hampaita. Nämä on muotoiltu siten, ettei turparemmi paina poskihampaita ja hermoradatkin jäävät vapaaksi. Mutta koska musta satula ja ruskeat suitset ovat mielestäni jotain ihan kamalaa, laitoin jo Gneisti Webshopista tilaukseen nämä samat suitset mustina. X-fullit olivat kuitenkin tilaustavaraa, joten joudumme varmaankin odottelemaan niitä pari viikkoa.

Täytyy kyllä sanoa, että töiden, koirien ja palluroimisen myötä alkukesä on ollut melko kiireinen. Toivotaan, että kohta vähän helpottaisi.

Tulipas tästä pitkä maratonpostaus :) Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

Helteellä hevosen kanssa - selviytymisvinkkejä!

Helle ja hevonen?Täytyykö hevosen antaa lomailla hellepäivät, vai voiko sitä liikuttaa? Kevyesti, normaalisti?

Pallura liikkuu helteilläkin, mutta pienin rajoituksin. Helteitä tulee lähes joka vuosi (paitsi 2017, silloin meillä oli Hämeenlinnassa tasan yksi hellepäivä) ja edellisen hevosenikin kanssa selvisimme niistä aina hienosti. Tärkeää on muistaa muutama oleellinen juttu.

Laitumella/tarhassa:

- Vettä on oltava AINA saatavilla. Hevosen juomisen määrää on syytä tarkkailla, helteillä raskaassa työssä oleva hevonen tarvitsee nestettä lähemmäs sata litraa päivässä. Vesiastiat tulee myös pitää puhtaana, jotta juominen on hevoselle mahdollisimman houkuttelevaa.

- Hevosella tulee olla mahdollisuus päästä varjoon koko ajan. Käytännössä se hellepäivänä tarkoittaa sitä, että pitää olla mahdollisuus mennä joko puiden alle tai katokseen. Aurinko porottaa päivän kuumimpaan aikaan niin korkealta, etteivät laitumen reunoilla, aidan toisella puolella olevat puut, riitä varjostamaan. Ei ole väliä, käyttääkö hevonen tarjottua varjoa vai ei, mahdollisuus siihen on kuitenkin oltava. Varsinkin suorassa auringonpaahteessa hiekkatarhassa lämpötila saattaa kohota valtaviin lukemiin hiekan vielä heijastaessa lämpöä, joten varjomahdollisuus on oltava!

- Mikäli laitumella tai tarhassa ei ole varjoon pääsemisen mahdollisuutta, tulee hevonen viedä kuumimmaksi ajaksi lepäämään talliin. Jos hevonen ei laidunna 24/7, onkin järkevää muuttaa päivärytmi niin, että päivät ollaan sisällä ja yöt ulkona. Yö on usein hevoselle miellyttävintä laidunnusaikaa. Päivät tallissa viettämällä välttyy myös paarmainvaasiolta.

Treenatessa ja treenin jälkeen:

- Ratsastus ja helle? Ei mahdottomuus. Helteellä treeni kannattaa sijoittaa joko aikaiseen aamuun, tai myöhäiseen iltaan, jos mahdollista. Hevonen kestää kuitenkin kuumaakin hyvin, joten helle ei ole este treenille päiväsaikaankaan, kunhan huolehditaan nesteytyksestä ja hevosen viilentämisestä treenin jälkeen. Työskentelyjaksojen välissä kannattaa toki tehdä pidempiä kävelypätkiä, jotta niin hevonen kuin ratsastajakin jaksavat paremmin.

Mikäli edessä on kuitenkin esimerkiksi raskaampi ja pitkäkestoisempi kisakoitos helteessä, hevonen kannattaa totuttaa kuumassa liikuttamiseen "pehmeällä laskulla" muutamana päivänä ennen koitosta. Näin se on jo lämpöön tottuneena jaksaa suorittaa paremmin. Kisapaikalla kannattaa toki pitää hevosta mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon varjossa ja viilentää sitä vedellä.

- Treenin jälkeen hevonen viilentyy parhaiten huuhtelemalla se viileällä vedellä, viilaamalla vesi pois ja huuhtelemalla uudestaan. Tätä toistetaan niin kauan, kuin tarpeellista. Viimeisen huuhteluveden voi jättää kuivaamatta. Vaikka edelleen  elää vahvana myytti siitä, että märän hevosen karvapeite alkaa kiehua auringossa, se ei pidä paikkaansa. Veden viilentävä vaikutus perustuu siihen, että märkä vesi sitoo lämpöä itseensä ja haihtuessaan viilentää hevosta. Märkä karvapeite siis luovuttaa tehokkaammin lämpöä kuin kuiva. Jos et usko minua, usko Dr David Marlinia (klik!) .

Huuhtelulla viilentämistä toistettaessa kannattaa kuitenkin vetää hiki välissä aina viilalla pois, jotta sen sitoma lämpö poistuu hevosen iholta.

Hevosta vedellä viilentäessä kannattaa valella vedellä erityisesti kaulaa, jalkojen sisäpuolta ja vatsan alusta. Näissä kohdissa menee isoja verisuonia ja hevonen jäähtyy nopeammin.

 

- Itse selviät treenistä paremmin pukemalla päälle kylmällä vedellä kastellun T-paidan! Itse hyödynnän tätä usein myös pihatöitä helteellä tehdessä ja hyvin jaksaa aina niin kauan, kunnes paita kuivuu. Muista myös huolehtia omasta nesteytyksestä!

- Treenin jälkeen satulahuopa ja mahdolliset romaanit yms. kannattaa irrottaa satulasta kokonaan kuivumaan. Niiden sisältämä hiki ei tee hyvää satulalle. Huopa kannattaa myös pestä riittävän usein, sillä siihen kovettuva kuivunut hiki saattaa hangata hevosta.

Kuljetuksessa:

-Huolehdi siitä, että trailerissa on riittävä ilmanvaihto, eli kaikki mahdolliset räppänät auki. Liikeessä oleva traileri pysyy siedettävänä ilman vaihtuessa, mutta heti sen pysähtyessä paikalleen ilmanvaihto lakkaa ja lämpötila trailerissa saattaa kohota katastrofaaliseksi. Älä siis pysähdy kisamatkalla hampparille huoltsikalle!

- Jos matka on pitkä, kannattaa pysähtyä välillä juottamaan hevonen.

- Vaikka et juottaisikaan hevosta matkalla, kannattaa silti varautua täydellä (kannellisella toki!) vesiämpärillä. Näin saat heti perille saavuttuasi juotettua hevosen, eikä tarvitse heti ensimmäiseksi lähteä etsimään vesipistettä.

Ruokinnassa:

Nesteensaannin lisäksi on huolehdittava myös hevosen riittävästä suolan ja elektrolyyttien saamisesta. Hevonen menettää hikoillessa runsaasti suoloja, ja ne on korvattava. Hevonen saa suolaa muun muassa suolakivestä, mutta helteillä hevosen ollessa kovassa treenissä voi silti olla paikallaan sekoittaa suolaa joko rehuun tai veteen riittävän natriumin saannin varmistamiseksi. Lisäksi jokin elektrolyyttivalmiste voi olla paikallaan. Pallura nauttii helteillä väkirehujen joukossa päivittäin pansuolaa, sillä se sisältää hevoselle tärkeitä elektrolyyttejä eli natriumkloridia, kaliumia ja magnesiumia. Myös varta vasten hevosille valmistettu kaupasta saatava elektrolyytti on varteenotettava vaihtoehto!

Tarkkaile ja tutki!

Hevosella lämpöhalvauksen oireita ovat mm. turha uneliaisuus ja elintoimintojen häiriöt. Toisaalta, helteellä saattaa väsyttää muuten vaan, joten helpoiten varmuuden lämpöhalvauksesta saa mittaamalla hevosen ruumiinlämmön. Terveen aikuisen hevosen ruumiinlämmön tulisi olla 37-38 C, joten sitä korkeammat lukemat voivat kertoa lämpöhalvauksesta. Jos hevonen on nuutunut ja nukkuu paljon ja sillä esiintyy lihasheikkoutta ja seisomisvaikeuksia, kyseessä saattaa olla lämpöhalvaus.

Hevonen saattaa helteellä myös kuivua, jollei se juo tarpeeksi. Kuivuminen on helppo testata painamalla hevosen ihoa sormella. Mikäli iho ei palaudu painamisesta muutamassa sekunnissa, hevonen saattaa olla kuivunut. Pieneen kuivumiseen riittää ensiavuksi juottaminen, mutta vakavampi kuivuminen vaatii eläinlääkärin tekemää nesteytystä.

 Palluralle aivan normaali nukkumisasento, jollekin muulle välttämättä ei.

Ottiko ohraleipä?

Jos hevosella on lämpöhalvaus, ensiapu on hevosen viilentäminen vedellä ja vieminen viileään paikkaan. Ota välittömästi myös yhteys eläinlääkäriin, sillä lämpöhalvaus saattaa pahimmillaan johtaa hevosen kuolemaan.

Nauti!

 Kun minimoi helteen hevoselle aiheuttaman stressin, voi hyvillä mielin nauttia lämmöstä! Saamme sitä tänne Suomenmaahan ihan liian vähän. Älä siis pingota! Jos mahdollista, kevennä hevosen treeniä ja nauti kesästä. Syksy ja sadekelit tulevat kuitenkin!

Edesmenneen Veera-tammani kanssa uimasilla kauan, kauan sitten...

 Palluraterkuin

Jenni

Tekstissä käytetyt lähteet:  http://www.hevostietokeskus.fi/index.php?id=933&kieli=3

                                           https://www.hevosinfo.fi/hevosen-lampohalvaus-tunnista-oireet-ajoissa/