Näytetään tekstit, joissa on tunniste pienellä budjetilla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pienellä budjetilla. Näytä kaikki tekstit

maanantai 15. maaliskuuta 2021

Hevosenomistajan säästövinkit - Kotitalli edition

Suunnilleen kaksi vuotta sitten kirjoitin postauksen nimeltä Hevosenomistajan säästövinkit. Postaus on edelleen ihan ajankohtainen ja siinä on hyviä vinkkejä, mutta päätin, että on aika vähän päivittää sitä siitä näkökulmasta, että hevoset asuvatkin nyt kotona.

1. Älä pihistele heinässä!

Tämä on edelleen säästövinkkini numero yksi. Kotitallissa on onneksi helppo vaikuttaa siihen, minkä verran hevonen saa heinää.

Riittävä määrä korsirehua:

- edistää mahan ja suoliston hyvinvointia
- tarjoaa hevoselle pureskeltavaa tarpeeksi eli hampaat pysyvät paremmassa kunnossa

Tässä toki on kääntöpuolensa, eli hevosta ei saa päästää lihomaan, jotta sille ei aiheudu aineenvaihduntasairauksia. Heinän laatuun kannattaa myös panostaa, sillä laadukas heinä edistää myös hevosen hyvinvointia.

2. Minimoi kuitenkin heinähävikki

Siinä missä heinästä ei kannata pihistellä, olisi kuitenkin suotavaa, että se menee hevosten mahoihin eikä polkeudu maahan. Se maahan poljettu heinä on hukkaan heitettyä rahaa. Mieti siis ruokintasysteemi, joka minimoi hukan. Itse olen mieltynyt näihin slow feeding-heinälaatikoihin, joissa heinähukka on todella minimaalista, koska verkko estää heinän viskomisen maahan. Pallura ja poni osaavat syödä todella siististi ja niiden verkko on suljettu parilla palohaalla, ja ne usein syövätkin palohakojen raoista, jolloin verkko ei juurikaan hidasta niiden syömistä. Mutta sen ei tarvitsekaan, sillä nämä tytöt ovat niin pieniruokaisia. Minulla on kuitenkin pihassa yksi vuokralainen, joka kiskoo heinää verkosta maahan yli viisi kiloa päivässä, jos saa mahdollisuuden. Sen verkko onkin nykyään suljettu ihan kokonaan joka sivulta. Täyttöaukko suljetaan aina pujottamalla vanha loimen jalkalenkki siihen. Näin tämäkään hevonen ei saa viskottua hukkaheinää maahan.
Talliin yritän antaa yöksi kullekin hevoselle vain sen verran, mitä ne syövät. Karsinoissa poljettu hukkaheinä maksaa minulle kahdella tavalla: ensinnäkin ihan heinähävikkinä ja toiseksi se lyhentää lantalan tyhjennysväliä (ja lantalan tyhjentäminen maksaa).

3. Panosta pitkiin ulkoiluaikoihin

Pitkä ulkoiluaika on paitsi hevoselle ihanteellinen, se myös säästää ihan rutikuivaa rahaa kuivikemenekin pienenemisen muodossa. Tarhan siivoaminen on toki ihan yhtä työlästä kuin karsinankin, mutta kun hevonen pissaa ulkona maahan, säästät tallissa kuiviketta. Ja rahaa. Karsinassa sikailevan hevosen kanssa säästät usein myös aikaa ja hermoja, kun pidät sitä mahdollisimman paljon ulkona.

Meillä ulkoillaan tällä hetkellä 12-14 tuntia päivässä, pidempikin ulkoiluaika olisi kiva, jos en itse haluaisi esim. nukkua. Kesällä toivottavasti saan tehtyä hevosille ulos kunnollisen katoksen, jolloin ne voivat ulkoilla 24/7.

4. Lajittele jätteet ja kierrätä

Hevosista ja niiden oheistoiminnasta tulee ihan järkyttävä määrä roskaa. Lisäravinteista ja muista tulee loputon muovipurkkimeri ja metallisiakin kertyy. Säästät sievoisen summan jätelaskussa, kun kierrätät ne! Ammattimaisesti tallia pyörittävä ei tietenkään voi viedä näitä jätteitä ilmaiseksi kauppojen tms. kierrätysastioihin, mutta oletan, että muutaman hevosen kotitallin muovi- ja metallijätteet voi viedä ilmaiseksi yleisiin kierrätyspisteisiin (korjatkaa joku, jos olen väärässä). Paalimuovit menevät meillä ainakin sekajäteastiaan, mutta kaikki muut muovit kierrätetään, jos ne ovat riittävän puhtaita. Tämä näkyy ihan konkreettisena säästönä siinä, että roskikselle riittää harvempi tyhjennysväli. Meillä lukee ihan tallin järjestyssäännöissä, että jätteet on lajiteltava. (Tosin joku aina välillä laistaa tästä, ja se jos mikä saa verenpaineen nousemaan :D)

Ja ammattimaisesti tallia pyörittäville tiedoksi, että romumetallista jopa maksetaan! Toki ihan muutamia kenkiä ei kannata lähteä myymään, mutta isommasta satsista voi saada rahaakin.
 

5. Laske rehuille kilohinnan sijaan päivähinta

Toisinaan kalliimpi rehu, kivennäinen tai lisäravinne saattaakin tulla halvemmaksi, jos sen annostus on pienempi. 

Pohdi myös, mitkä rehut ovat oikeasti tarpeen. Meillä syödään laadukkaan kuivaheinän lisäksi kivennäistä, Pellavaista, melassileikettä, Rypsi-Kronoa ja Progutia. Lisäjuoton hoidan Greenlinella, Pallura ja poni rakastavat sitä. Kaikki näistä ovat edullisia perusrehuja ja näiden syöttömäärät ovat pieniä. Kun hevonen saa reilusti heinää, sen väkirehun tarve on pieni.

6. Kilpailuta aivan kaikki

Tutki, mistä saat halvimmalla rehut, kuivikkeet, heinät. Vertaa kuitenkin hinnan lisäksi myös laatua: heinästä, jonka sokeri on 60, kannattaa maksaa enemmän, kuin heinästä, jonka sokeri on 300.

Kannattaa myös googlata kaikki tallin hankinnat, sillä tarvikkeiden hinnoissa on eroja. Talikot lapoineen ovat ainakin meilläpäin halvempia Puuilossa kuin Hankkijalla, mutta sen sijaan meidän käyttämämme rehut ovat Hankkijalla halvempia.

7. Osta TARPEELLISTA varastoon silloin, kun halvalla saa

Mutta todellakin vain tarpeellista, älä osta mitään tarpeetonta vaan siksi, kun halvalla saa.
 
Itse esimerkiksi ostin juuri varastoon yhden slow feeding -verkon, kun sellainen tuli alennushintaan vastaan. Nämä ovat kuluvia juttuja ja tulevat silloin tällöin uusimisen tarpeeseen. Nyt minulla on uusi verkko valmiina sitten, kun joku edellisistä hajoaa, eikä tarvitse ostaa uutta täyteen hintaan.
 

 8. Älä osta heti uutta vaan tutki, voisiko vanhan vielä korjata.

Moni rikkoontunut hevos- tai tallitarvike on vielä elvytettävissä käyttökuntoon. Mieti siis ennen uuden ostamista, että voisiko vanhan vielä korjata. Esimerkiksi rikkoontunut ruoka-astia on vielä korjattavissa, samoin ulkoloimen paikkaa helposti.
 

9. Osta tarpeelliset varusteet käytettynä - mutta vain, jos voit varmistua niiden kunnosta sekä siitä, että ne ovat oikeasti olemassa

Liputin ennen Facebook-kirpputorien puolesta, mutta nykyään suhtaudun niihin paljon skeptisemmin. Niihin on pesiytynyt todella paljon huijareita. Osalla ei ole minkäänlaista aikomustakaan lähettää maksamaasi tuotetta, ja osa ei kerro tuotteen todellista kuntoa. Olen ostanut jo sen verran monta lähes puhki kulunutta satulahuopaa, että enää ostan kirppiksiltä vain, jos voin varmistua tuotteen todellisesta kunnosta. Eli että ilmoituksessa on selkeästi listattu myös tuotteen virheet ja että kuvat ovat hyvät ja selkeät. Tai - ja tämä on paras vaihtoehto - voin noutaa tuotteen, jolloin hakiessa voin varmistua sen kunnosta.
 
Ja sitten on tosiaan ne huijarit, jotka joka varastavat muiden myyntikuvia ja ottavat sinulta rahat tuotteesta, jota heillä ei ole koskaan ollutkaan. Suosittelenkin, että jos olet ostamassa jotain kalliimpaa, etkä pääse noutamaan, että pyydät myyjältä kuvan tuotteesta vaikkapa päivän lehden kanssa. Näin voit varmistua siitä, että myyjällä tosiaan on myymänsä tuote.

 10. Pohdi kalliille hevostarvikkeille vaihtoehtoisia tuotteita

Yleensä kaikki, mihin voi liittää etuliitteeksi sanan hevos- tai talli-, saavat hintaansa myös tuntuvan korotuksen. Siispä joitakin tarvikkeita kannattaa etsiä ihan muulta osastolta kuin hevostarvikeosastolta. Näihin tavaroihin lukeutuvat mm. vesiämpärit, ruokinta-astiat jne.


Esimerkiksi meillä tallin vesiämpärit on ostettu Clas Ohlsonilta. Rehukauhat ovat litran vesikuuppia. Rehumössöjen sekoitukseenkin löytyy kauhaksi edullinen vaihtoehto.
 
Taannoin löysin Tokmannilta edullisia, jälleen puutarhanhoitotuotteiksi tarkoitettuja, ruokinta-astioita hevoselle. Näistä pienempi 15 litran vetoinen kustansi 4 euroa ja isommasta, joka on oikeasti iso (27 litraa) , joutui pulittamaan 5 euroa. Valitettavasti näitä ei juuri nyt näytä olevan Tokmannin valikoimassa.

11. Jos tarvitset jotain, mutta et juuri nyt, odota hetki, jos sen saisi kohta alennuksella

Tietyt kauppaketjut, kuten esimerkiksi Horze, Clas Ohlson jne järjestävät säännöllisesti kampanjoita, joissa vaikkapa kaikista tuotteista saattaa saada 20 prosenttia alennusta. Itse pyrin keskittämään hankintoja näihin alennuspäiviin. 

Ostan Palluran mahanhoitoyrtit Chia de Gracialta, mutta en juuri koskaan osta niitä normaalihinnalla, sillä tiedän, että CdG:llä on yleensä ystävänpäivän, Hevoset-messujen sekä HIHSin aikaan todella hyviä alennuksia. Tässäkin olen säästänyt jo pitkän pennin, vaikka tosin juuri pohdin, että koska Palluran maha ei ole oireillut vuoteen, voisin yrittää ajaa näitä yrttejä alas. 

Onko sinulla jokin hyvä säästövinkki hevosenomistajalle tai tallinpitäjälle? Kerro se kommenttikentässä!
 

perjantai 18. syyskuuta 2020

Talliremontti alkaa olla loppusuoralla

Jos ihan totta puhutaan, olin hyvin epävarma, tapahtuuko näin koskaan, mutta nyt se talliremontti alkaa olla loppusuoralla! Odottelen enää putkimiestä, joka tulisi asentamaan meille lämminvesivaraajan sekä pesupaikalle vesipisteen.


Heti talliin tultaessa on vasemmalla yksi karsina, oikealla ovi rehuhuoneeseen. Kaikkiaan tallissa on neljä isoa karsinaa, sekä yksi pienempi ponikarsina.

Rehuhuoneen oven maalasin samalla mintunvihreällä kuin karsinoiden kalterit sekä puuosat.

Vasemmalla puolella on toinenkin karsina, oikealla puolella rehuhuoneen jälkeen Mini-Me:n karsina, sekä päädyssä Palluran ja Viljon karsinat.



Vasemman puolen toisessa karsinassa on jo asukas ja toiseenkin on tulossa ensi viikolla. Nämä ovat siis tallipaikkalaisia, eivät omia hevosiani. Hevosten ja heidän ihmistensä yksityisyyttä kunnioittaakseni en tule julkaisemaan heistä blogin puolella materiaalia.


Vasemmalla puolella on vielä toisen karsinan ja päätykarsinan vieressä ihan reilunkokoinen hoitotila kengityksiä sun muita varten, sekä tietysti hevosten kuntoonlaittoa varten. Itse hoidan Palluran tässä aina. Hoitopaikkaa vastapäätä on vielä Palluran ja Mini-Men karsinoiden välissä pieni tila, joka toimii pesupaikkana, jahka saamme siihen vesipisteen.


Tallissa on käytetty mahdollisimman paljon jo siellä valmiina olleita materiaaleja, mm. karsinoiden liukuovet ovat tallissa olleet jo ennestään, olen vain maalannut ne. Maalia onkin uponnut kymmeniä litroja, mutta tykkään lopputuloksesta! En varsinaisesti ole valkoisen ystävä, mutta tallissa se toimii, sillä se saa tilasta niin paljon avaramman. Toki saa varautua maalaamaan varmaankin vuosittain uudestaan, mutta onpahan raikkaannäköinen talli!

Vaikka talli onkin remontoitu mahdollisimman pienellä budjetilla, on siihen silti uponnut hirveästi rahaa. Olen joutunut ostamaan jonkin verran materiaalia uutena, ja talliin on uusittu sähköjä, ja tosiaan putkimieskin on vielä tulossa. Lisäksi kaikkiin pikkujuttuihin uppoaa todella paljon rahaa, kun niitä joutuu hankkimaan paljon. Hevosten pitäminen omassa pihassa ei siis todellakaan ole halpaa!


Nykyään suosikkihetkeni päivästä on se iltatallin jälkeinen hetki, kun hommat on tehty valmiiksi, olen yksin tallissa ja saan vain kuunnella hevosten tyytyväistä rouskutusta, ja rauhoittua hetken vetäen hevosentuoksua sieraimiini. Se on se hetki, minkä takia hevoset ovat omassa pihassa!

Mitäpä tykkäätte tallista? Varustehuoneesta laitan vielä erikseen postausta, jahka saadaan putkimies paikoilleen. Varustehuone on lopullisessa ulkoasussaan vasta kun lämminvesivaraaja on paikoillaan.

Aurinkoista myrskynjälkeistä viikonloppua kaikille!

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Testissä Sprenger Bow Balance -jalustimet

En mitenkään erityisesti ole metsästänyt näitä jalustimia, mutta päätin jo aikoja sitten, että jos joskus löydän tällaiset kirpparilta edullisesti, ostan testiin. Muutama viikko sitten bongasin nämä facebookista hintaan 60 euora + postikulut 5,90 ja ostinkin heti. Onneksi olin nopea, sillä perääni ilmestyi heti monta jonottajaa näille jalustimille. Uutena näillä on hintaa n. 160 euroa, joten tämä oli hyvä löytö.
 Todella moni polvivaivainen tai muuten "vaivainen" on kehunut näitä jalustimia paljon. Kun kyselin näistä käyttäjäkokemuksia Instagramissa, kokemukset olivat 99-prosenttisesti positiivisia. Muutama sanoi, ettei soveltunut heille.

Itselläni ei ole ratsastukseen vaikuttavia polvi- tai muitakaan vaivoja, mutta halusin nämä lähinnä turvallisuussyistä. Minulla oli ennestään Sprengerin System 4 -turvajalustimet, mutta ajattelin näissä olevan kaarevan reunan pienentävän vielä riskiä jäädä pudotessa jalustimeen kiinni. Putoamisominaisuuksia en ole päässyt näillä vielä testaamaan, ja toivottavasti en koskaan pääsisikään. Olen tippunut Palluralta tasan kerran, vuonna 2018. Silloin Pallura pelästyi vähintään yhtä paljon kuin minä, ja jäi kauhuissaan paikalleen seisomaan kuin patsas.

Bow Balanceissa on leveämpi jalkaterän osa kuin System 4:ssä, mikä auttaa jalkaa pysymään vakaammin paikallaan. Muuta eroa en juurikaan huomaa System 4:ään. Mutta, kuten sanottua, minulla ei ole polvi- tai muitakaan vaivoja. Bow Balance kyllä joustaa jalan liikkeen mukana sen kumiosan sisällä olevan kettingin ansiosta, mutta niin teki myös System 4. Mutta ehkäpä Bow Balancen jousto on ihan hippusen isompi tuon kaarevan reunan ansiosta?
Jos minulla olisi polvi- tai muita vaivoja, ehdottomasti testaisin nämä jalustimet! Vähän hintavat ne ovat testattavaksi, mutta jospa löytyisi kaverilta tai kirpparilta. Aion pitää nämä jalustimet satulassa, sillä ne tuovat minulle turvallisuuden tunnetta, oli se sitten valheellista tai ei.

Sanoisin kyllä, että tähän rahaan ihan hyvä ostos!

maanantai 27. tammikuuta 2020

Talliniksi: DIY: Eristetty juoma-astia

Vaikka pakkasia saadaan ainakin täällä eteläisessä Suomessa vielä odotella, olen jo tehnyt Palluralle pakkasten varalta eristetyn juoma-astian. Se ei ole sähköllä toimiva, mutta siihen vetäisi kyllä melkein samalla vaivalla sulanapitokaapelinkin, jolloin vesi varmasti pysyisi sulana.

Käytin tähänkin pitkälti jo kotoa löytyviä materiaaleja, mutta jouduin ostamaan toisen muurauspaljun sekä PU-vaahtoa. Kotoa löytyi ennestään jo uretaanilevy sekä toinen muurauspalju.

DIY eristetty juoma-astia

Tarvikkeet:

Uretaanilevyä tai styroksia tai finnfoamia
PU-vaahtoa 2 pulloa
Kaksi muurauspaljua: 65 litrainen sekä 90 litrainen

Silikonia tai esim. gorillateippiä reunojen tiivistämiseen

Tee näin:

Leikkaa uretaanilevystä (tai mitä käytätkin) isomman paljun pohjan kokoinen pala. Laita se paljun pohjalle. Leikkaa samalla myös levyt kantta varten, eli yksi pienemmän paljun suuaukkoa ihan himpun pienempi, ja toinen vähän sitä isompi.
Uretaanilevy leikkaantuu näppärästi esim. puukolla.

Laita pienempi palju isomman sisään uretaanilevyn päälle. Mikäli haluat tehdä sähköllä lämpiävän astian, voit tässä vaiheessa kieputtaa sulanapitokaapelin sisemmän paljun ympärille ja porata ulompaan paljuun pienen reiän, josta saat virtajohdon ulos.

Tue sisempi palju toisen reunoja vasten levyn jämäpaloja käyttämällä. Näin varmistat sen, ettei sisempi palju valu yhteen reunaan, ja säästät samalla PU-vaahtoa. Sisempään paljuun kannattaa laittaa myös jokin paino, jotta se pysyy varmasti paikallaan.
Pursota seuraavaksi tyhjät välit PU-vaahdolla. Anna kovettua. Vaahto laajenee vielä huomattavasti kovettuessaan.
Liimaa sitten kannen levyt toisiinsa PU-vaahtoa käyttäen. Liimaa myös pieni jämäpala PU-levystä kahvaksi.


Kansi kannattaa tehdä, sillä pikkupakkasilla sen voi laittaa astian päälle yöksi, kun hevoset tulevat sisään, ja vesi on aamullakin vielä sulaa. Jos hevoset käyttävät tätä vesiastiaa 24/7, silloin kannen voi vallan hyvin jättää tekemättä.

Kun PU-vaahto on kuivunut, leikkaa ylimääräiset reunat pois. Tiivistä sen jälkeen reunat vielä joko esimerkiksi ulkokäyttöön tarkoitetulla silikonilla tai groillateipillä, jotta huokoiseen uretaaniin ei pääse vettä. Valmis!

Tämä astia pitää veden pikkupakkasilla sulana, varsinkin jos sen täyttää lämpimällä vedellä. Isommilla pakkasilla se ei enää riitä veden sulanapitämiseen koko päivää, jos siinä ei ole sulanapitokaapelia, mutta se pitää kyllä veden sulana hieman pidempään.



maanantai 25. marraskuuta 2019

Talliniksi: DIY: Slow feeding heinälaatikko

Meillä hevoset syövät heinänsä laatikoista, sillä en halua niiden imuroivan hiekkaa kitusiinsa heinän mukana.  Lisäksi tämä slow feeding-heinälaatikko varmistaa sen, että heinää on koko ajan tarjolla. Tämä myös minimoi heinähävikin, koska lähes kaikki heinä jää laatikkoon. Luonnollinen syömisasentokin säilyy, kun laatikko on maassa.

Käytin tähän laatikkoon toista verkkoa lukuun ottamatta materiaaleja, jotka löytyivät jo kotoa muiden projektien jämämateriaaleista. Niinpä tälle laatikolle tuli hintaa uuden verkon verran, eli 10 euroa (verkko oli Puuilossa tarjouksessa).

Materiaalit:

Vaneria
Kakkoskakkosta nurkkapuiksi sekä laatikon jalaksiksi
Ruuveja
Kaksi slow feeding verkkoa
Palohakoja
Ruuvattavia koukkuja


Ensin sahattiin vanerit oikean kokoisiksi ja kakkoskakkoset oikeaan mittaan. Pyysin naapuria sahaamaan vanerit, sillä minulla itselläni ei ole kääntöpöytäsirkkeliä. Kakkoskakkoset sain sentään käsisahalla sahattua.

Palluran laatikon pohjasta tuli 80 x 90 cm ja laidoista 40 cm korkeat, sillä sen verran vaneria minulla sattui olemaan. Pohjan koko on oikein hyvä, mutta jos olisi ollut enemmän vaneria, olisin tehnyt laidoista hieman korkeammat. 

Sahattiin siis pohjalevy 80 x 90 cm sekä laidat 2 kpl 40 x 90 cm sekä 2 kpl 82 cm. Kaksi senttiä lisää kasikymppisiin siksi, että ne ylettyisivät ysikymppisten yli nurkkiin.

Kakkoskakkosesta sahasin nurkkatolpat 4 kpl 40 cm sekä 2 kpl 80 cm jalaksia.

Seuraavaksi porasin pohjalevyyn reikiä, jotta rankkasateen sattuessa vesi valuu pois eikä jää laatikkoon lillumaan. (Vaikka eihän Suomen syksyissä juuri koskaan sada...) EDIT: Rei'istä olisi kannattanut tehdä isommat.
Sitten ruuvasin nurkkapuut 80-senttisten laitojen päihin.

Sitten ruuvasin myös ysikymppiset laidat kiinni nurkkapuihin ja näin laatikon kehikko on valmis! Seuraavaksi ruuvasin myös pohjan kiinni nurkkapuihin.
Sitten vielä jalakset kiinni pohjaan. Ne ruuvasin asettelemalla ensin laatikon alle ja sitten ruuvaamalla pohjan läpi.

Jalasten tarkoituksena on estää pohjaa mätänemästä, kun se ei ole vasten maata vaan pääsee kuivumaan. Jalakset sitten toki ajan kanssa mädäntyvät, mutta ne on sitten helppo vaihtaa. Ne olisi voinut tehdä myös muovista, metallista tai kestopuusta, mutta nyt mentiin sillä, mitä sattui kotoa löytymään.

Sitten vielä ruuvasin nämä koukut kahteen kulmaan, jotta heinäverkon saa niihin palohaoilla kiinni.


Sitten verkot täyteen! Ne kannattaa sulkea palohaoilla, sillä silloin niitä on helppo aukoa itse, mutta hevonen ei saa verkkoa auki.

Minulla on verkkoja kaksi per heinälaatikko, toinen laatikossa ja toinen aina valmiina seuraavaa aamua varten. Näin verkon saa heti vaihdettua uuteen aamua varten, kun ottaa hevoset sisään.




Valmista on! 



Muita DIY-henkisiä talliniksejä:

DIY-loimiteline

DIY-keksit hevoselle

DIY-ötökkäkarkote

Kaikki blogin talliniksit:
http://pallurablogi.blogspot.com/search/label/talliniksit

tiistai 23. huhtikuuta 2019

Talliniksi: Edulliset ruokinta-astiat

Huom! Tämä ei ole maksettu mainos, vaan vinkki köyhältä hevosenomistajalta toiselle!

Yksi päivä Tokmannilla asioidessani siellä tuli vastaan iloisen värisiä pehmeitä muoviämpäreitä. Kokokin oli juuri sopiva: täydellisiä hevosen ruoka-astioita!







Hintakin oli kohdallaan, ja paljon hevostarvikeliikkeiden myymien ruokinta-astioiden hintaa halvempi: Tokmannilla köyhtyy 27 litran pehmoämpäristä 4,99 euroa ja pienemmästä, 15 litran ämpäristä 3,99 euroa.

Pehmoämpäreiden materiaali on polypropeeni, joka on yleisesti elintarvikepakkauksissakin käytettyä. Polypropeiinin voi myös kierrättää, jahka hevonen on palastellut tämän ruoka-astian. (Ensin kannattaa kuitenkin vielä ainakin kerran elvyttää se käyttökuntoon tällä Pallurablogin niksillä KLIK!).




Itse kotiutin näitä kolme, yhden ison ja kaksi pienempää. Tarvettahan ei olisi ollut kuin yhdelle, mutta koska sisäinen hamsterini alkoi pelätä, että näitä ei ole enää myöhemmin saatavilla, ostin varastoon kaksi lisää.

Värit ovat kyllä kerrassaan herkulliset!




Pehmoämpäreitä on saatavilla myös  Tokmannin verkkokaupasta, ja sieltä voi kätevästi tarkistaa saatavuuden lähi-Tokmannilla:

27 litraa: https://www.tokmanni.fi/muoviampari-27-l-varilajitelma-8718158095930
15 litraa: https://www.tokmanni.fi/muoviampari-15-l-eri-vareja-8719202570694

Värikästä alkanutta viikkoa kaikille!

Ps. Muita hyviksi havaittuja talliniksejä:

torstai 7. maaliskuuta 2019

Hevosenomistajan säästövinkit

Olen kuullut sen miljoona kertaa, kuten varmaan sinäkin: hevosenpito ei ole persaukisten hommaa. Ja silti väittäisin, että suuri osa hevosenomistajista on persaukisia. Tosin se saattaa olla ennemminkin seurausta hevosenpidosta. Mutta! Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Hevosasioissakin on mahdollista pihistellä jostain ilman, että se vaikuttaa hevosen hyvinvointiin.

Älä pihistele heinässä!

 

Tämä on itse asiassa säästövinkkini numero yksi. Tietenkään täysihoidossa hevostaan pitävä ei välttämättä voi vaikuttaa asiaan. Mutta riittävä määrä korsirehua hevoselle edistää sen terveyttä huomattavasti ja vaikuttaa eläinlääkärikuluihin pienentävästi.

Riittävä määrä korsirehua:

- edistää mahan ja suoliston hyvinvointia
- tarjoaa hevoselle pureskeltavaa tarpeeksi eli hampaat pysyvät paremmassa kunnossa

Tässä toki on kääntöpuolensa, eli hevosta ei saa päästää lihomaan, jotta sille ei aiheudu aineenvaihduntasairauksia.


Minimoi heinähävikki

 

Siinä missä heinästä ei kannata pihistellä, olisi kuitenkin suotavaa, että se menee hevosten mahoihin eikä polkeudu heinään. Mieti siis ruokintasysteemi, joka minimoi hukan.

Laske rehuille kilohinnan sijaan päivähinta

 

Toisinaan kalliimpi rehu, kivennäinen tai lisäravinne saattaakin tulla halvemmaksi, jos sen annostus on pienempi.

Hevoselle pitkät ulkoiluajat

 

Tämä vinkki koskee vain hevosia omassa tallissa pitäviä. Mutta pitkät ulkoiluajat säästävät kuiviketta ja karsinan siivoukseen menevää aikaa. Ja erittäin suurella todennäköisyydellä hevonenkin nauttii!

Osta tarpeelliset varusteet käytettynä

 

Kun olet varustetta vailla, erittäin suurella todennäköisyydellä sellainen löytyy käytettynä joko Facebookin kirppispalstoilta tai tori.fi:stä. Samoilla palstoilla hankkiudut eroon myös itsellesi tarpeettomaksi käyneistä kamoista!

Lue vinkit onnistuneisiin Facebook-kirpputorikauppoihin täältä!

Pohdi myös, että voisiko tarvitsemaasi varustetta saada vuokralle. Esimerkiksi kuolaimet maksavat nykyään mansikoita, sillä ne ovat kehittyneet aimo harppauksin paremmin hevosen suuta mukaileviksi. Tarjolla on jos jonkinmoista suukappaletta, ja yhteistä niille kaikille tuntuu olevan korkea hinta, jolloin kuolainkokeilut tulevat kalliiksi. Jotkut kaupat kuitenkin tarjoavat nykyään kuolainten vuokrausta, joka mahdollistaa edullisemmat sovitukset. Myös satuloita voi nykyään vuokrata.




 Älä osta heti uutta vaan tutki, voisiko vanhan vielä korjata.

 

Valjassepät korjaavat rikkimenneitä nahkavarusteita ja jotkut suutaritkin tekevät valjaskorjauksia. Jos suitsista hajoaa poskiremmi, osta vain uudet poskiremmit sen sijaan, että nakkaisit koko suitset roskiin. Osumaa ottaneen ulkoloimenkin saa vielä paikattua vedenpitäväksi (katso niksi siihen tästä.)
Riimut  voi korjata, samoin jopa rikkinäisen ruokinta-astian.

Ota roskiin menevistä varaosat talteen!

 

Kun esimerkiksi loimi on käytetty viimeiseen riekaleeseen asti, ota siitä jalkalenkit ja soljet vielä talteen varaosiksi.

Osta vain tarpeeseen!

 

Jos 300 gramman toppaloimelle on käyttöä vain kolmena päivänä vuodessa, pärjäisikö hevonen kuitenkin, jos laittaisit ne kaapista jo löytyvät 100 gramman tallitoppiksen ja 200 gramman ulkotoppiksen päällekkäin?

Kilpailuta myös varustehankinnat!

 

Kun olet päättänyt hankkia jonkun varusteen, kannattaa uhrata viisi minuuttia varusteen googlailuun. Silloin löydät useampia vaihtoehtoisia kauppoja joista ostaa ko. varuste ja näistä voit valita halvimman. Jos et osta kiviljalkakaupasta, ota huomioon myös toimituskulut!

Kannattaa hyödyntää myös sesonkien lopun alennusmyynnit. Jos tiedät lopputalvesta, että ensi talvena tarvitsette uuden toppaloimen, kannattaa katsoa, jos sen löytäisi alennusmyynnistä.

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpoja varusteita!

 

Valitettavasti ko. sanonta pitää ihan liian usein paikkaansa. Toisinaan saattaa löytää jonkun ihan huipun halpistuotteen, mutta esimerkiksi satulahuovissa olen huomannut, että ne kahdenkympin halpikset menevät äkkiä ällöiksi liruiksi, kun taas useamman kympin (ei tarvitse edes ostaa niitä satasen huopia) huovat kestävät hyvinä pesuista toiseen. Sama pätee myös nahkavarusteisiin; laadukas nahka vain paranee käytössä.

Ja hei, myös näitä satulahuopia ja parempia nahkavarusteita kannattaa kytätä alennusmyynneistä ja facebook-kirppiksiltä!



Huolla varusteitasi!

 

Laadukkaat nahkavarusteet ovat kutakuinkin ikuisia, kun ne huoltaa oikein. Hankintahinta tulee kuoletettua vuosien kuluessa. Katso vinkit nahkavarusteiden hoitoon täältä!



Vertaile tallipaikkojen kokonaiskustannuksia.

 

Tämä edellyttää tietenkin, että paikkakunnallasi on vaihtoehtoja, kaikilla paikkakunnilla ei ole. Laske, paljonko sinulla kuluu kuukaudessa polttoaineeseen kun käyt tallilla ja pohdi, voisiko kalliimpi tallipaikka tulla kuitenkin edullisemmaksi, jos se olisi lähempänä. Sisältyykö tallipaikkaan hevosesi perusrehut vai joudutko ostamaan paljon lisäksi? Sisältyykö tallivuokraan tarpeeksi heinää vai joudutko ostamaan lisäksi heinähaketta tms?


Kierrätä!


Tämä vinkki koskee lähinnä niitä, joilla on hevoset pihassa. Hevosista ja niiden oheistoiminnasta tulee ihan järkyttävä määrä roskaa. Lisäravinteista ja muista tulee loputon muovipurkkimeri ja metallisia kenkiä löytyy joka nurkalta kengityksen jälkeen. Säästät sievoisen summan jätelaskussa, kun kierrätät ne! Ammattimaisesti tallia pyörittävä ei tietenkään voi viedä näitä jätteitä ilmaiseksi kauppojen tms. kierrätysastioihin, mutta oletan, että muutaman hevosen kotitallin muovi- ja metallijätteet voi viedä ilmaiseksi yleisiin kierrätyspisteisiin (korjatkaa joku, jos olen väärässä).

Ja ammattimaisesti tallia pyörittäville tiedoksi, että romumetallista jopa maksetaan! Toki ihan muutamia kenkiä ei kannata lähteä myymään, mutta isommasta satsista voi saada rahaakin.


Löytyykö sinulta vielä jokin lyömätön säästövinkki? Kerro se kommenttikentässä!

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Talliniksi: Kahvastaan hajonneen pehmeän ruokintaämpärin elvyttäminen

Tuttu näky varmaankin suurimmalle osalle hevosenomistajista:


Nämä pehmeät ruokintaämpärit ovat kovamuovisia kätevämpiä, koska yleensä kestävät paremmin pientä riepottelua. Palluran kanssa olen todennut nämä jopa niitä mustia matalia astioita kestävimmiksi, sillä Pallura tykkää rikkoa niitä mustia astioita. Se käy helposti, ei tarvitse kuin astua astiaan ja vähän kiskoa kahvasta!

Nämä pehmoastiat tuppaavat yleensä hajoamaan nimenomaan kahvoista. Ja sitten kun niitä ei pysty enää kahvoista kantamaan, ne ovat ärsyttäviä ja niillä tekee mieli nakata vesilintua.

Pallurablogissa ei nakata millään vesilintua, se mikä on korjattavissa, korjataan ja loput kierrätetään asianmukaisesti. Nämä pehmoastiat saa vielä elvytettyä käyttöön kahvojen hajottua, eikä siihen tarvita kuin mattoveitsi!

Tästä astiasta oli hajonnut muutakin kuin vain kahva, joten leikkasin mattoveitsellä haljenneen osan pois. Sen jälkeen leikkasin vielä kahvoiksi reiät käsille. Avot!




Mikäli astia ei ole muuten vioittunut, riittää kun leikkaa vanhat kahvat irti ja tekee uusiksi kahvoiksi reiät. Jos leikkaamisesta jää muoviin teräviä reunoja, ne voi hioa hienolla hiekkapaperilla tasaisiksi. Mutta ainakin tämä omani leikkautui hyvin ilman teräviä reunoja. Ja näin on taas säästetty 7 euroa ja rutkasti luontoa!

Ps. Muistathan, että Pallurablogi on ehdolla Blogiexpon Vuoden tulokas -kategoriassa! Äänestämään pääset tästä!


Ps. Muita hyviksi havaittuja talliniksejä:


Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

Palluraterkuin
Jenni



maanantai 18. helmikuuta 2019

Talliniksi: Lukostaan hajonneen riimun korjaus ilman ompelemista

Vaikka tykkäänkin ostella Palluralle uusia varusteita IHAN LIIALLISUUKSIIN asti, inhoan silti heittää mitään käyttökelpoista roskiin, jos sen saa vielä korjattua. Minulta löytyy ainakin viidestä eri kohtaa paikattu villaratsastusloimi, useita paikattuja kuivatusloimia, riimunnaruja, joiden lukot on vaihdettu uuteen. Viime viikolla laitoin Palluralle päähän uuden riimun, ja jo heti ensimmäisenä päivänä se löytyi lukko rikki tarhan pohjalta.

Lukon vaihtaminenhan olisi helppoa, jos osaisi ommella ja olisi ompelukone, joka pystyy ompelemaan noin paksua materiaalia kaksinkertaisena. Olen huono ompelemaan enkä lähtenyt edes kokeilemaan, olisiko koneeni kyennyt tuohon. Mutta pulttisaksia osaan onneksi käyttää paremmin!



 Pulttisaksissa on sen verran vääntövoimaa että vanha lukko irtosi ihan kevyesti. Tilalle pujotin pienen palohaan, ja kas näin riimu oli taas käyttökunnossa!


Palohakoja saa muuten edullisimmin ainakin meilläpäin kilotavarana Tokmannilta. Yksittäin ostettuna ne saattavat maksaa useamman euron, mutta kilotavarana ruuvihyllystä ne kustantavat vain muutaman kymmenen senttiä kappaleelta! Pidänkin nykyään aina kotona ja tallilla eri kokoisia palohakoja varalla.

Lisäksi tietenkin kannattaa aina säästää varaosiksi roskikseen menevistä loimista soljet, lukot ja helat, sekä tietenkin jalkalenkit, jos ne ovat vielä ehjät. Näin on aina hyvin varaosia saatavilla!


Se, kummin päin palohaan kiinnittää, on sitten ihan mielipidekysymys, kuten loimien etuosan  pikalukkojenkin suunta. Tästäkin olen nähnyt vääntöä, miten päin ne pitää kiinnittää ja luonnollisesti kunkin mielipide on aina se ainoa oikea ;) Näin päin kiinnitettynä palohaka voi teoriassa, TODELLA HUONOLLA TUURILLA, upota hevosen poskeen sopivan iskun tullen, mutta toisin päin kiinnitettynä se on sitten leikkikaverin silmässä.  Itse nyt kiinnitin näin päin, sillä pidän Palluran poskea kuitenkin parempana uppoamispaikkana kuin kaverin silmää. Ja tähän tosiaan vaaditaan todella huonoa tuuria ja jos ne ovat itsensä johonkin rikkoakseen, se voi vallan hyvin olla jotain muutakin kuin riimu. Palohaat myös yleisesti ottaen ovat melko jäykkiä eivätkä aukeile itsekseen.

Taas tuli säästettyä kymppi rahaa mutta ennen kaikkea rutkasti luontoa!

Palluraterkuin
Jenni

Ps. Muita hyviksi havaittuja talliniksejä: