Ponin varustelua

Mini-Me kääntyi tänä vuonna jo kaksivuotiaaksi. Niinpä sen on ollut aika saada jo muutamia varusteita, nimittäin suojat ja kuolaimet! Näistä tosin toistaiseksi tarpeelliset ovat ainoastaan suojat, sillä Mini-Mellä ei vielä ole ollut suitsia päässä eikä kuolaimia suussa, eikä varmaan tule vielä hetkeen olemaankaan. En vaan näe vielä järkeä siinä, sillä Mini-Me on vielä ihan lapsi. Ostin kuitenkin kuolaimet, kun sattui tulemaan halvalla vastaan :D Ja jossain vaiheessa niitä tarvitaan kuitenkin.

Mini-Men suojat tilasin ihan vaan Horzelta. Tilattuani huomasin, että myös uuteen ponien varusteille pyhitettyyn verkkokauppaan Ponionniin oli tullut suojia, mutta olin jo ehtinyt tilata nämä.  Mieluummin olisin tukenut suomalaista yritystä kuin monikansallista Horzea, joka tosin vissiin joskus on ollutkin suomalaisvetoinen yritys.

Suojat ovat shetland-kokoa ja ne ovat kyllä niin sydäntäsärkevän suloiset! Pelkäsin, että ovatko ne piskuiselle Mini-Melle liian isot, mutta ne olivat juuri sopivat.

Mini-Me tulee tarvitsemaan suojia kohta kun aloitamme irtohyppelöt! Olen ostanut meille käytettyä estekalustoa ja minun pitäisi saada ensi kuussa sekä tolpat että puomit. Jos pohjat vaan ovat kunnossa, ajattelin että otamme irtohypytyksen heti ohjelmistoon sekä ponin että Palluran kanssa. 

Mini-Melle olen ostanut 9,5-senttiset kolmipalakuolaimet kirpputorilta jo jokin aika sitten. Puuilossa käydessäni näin siellä puoleen hintaan kolmipaloja, joten ostin vielä varmuuden vuoksi 10,5-senttiset. Haluaisin viedä Mini-Men syksyllä laatuponikilpailuun, joten voi olla, että sitä varten sillä täytyy olla syksyllä jo suitset ja kuolaimet. Voi myös olla, että kesällä otetaan ohjelmaan myös ohjasajoa, joten siihenkin voi olla suitset paikallaan. Mutta katsotaan nyt, mikään kiire ei vielä ole.

Mini-Me on kyllä niin suloinen suojissaan! Ja tietenkin muutenkin :)

Uusi kuolain

Olin miettinyt jo pitkään, että haluaisin testata Palluralle baucher-kuolainta, mutta en ollut saanut aikaiseksi hankkia sellaista. Etsiessäni Mini-Melle sadeloimea löysin Horzelta ihan kohtuuhintaisen baucherin, ja laitoin sen tilaukseen. 

Vastoin erittäin yleistä harhaluuloa baucher ei ole hissikuolain eikä se lisää niskaan kohdistuvaa painetta, päin vastoin. Jopa Horzen sivuilla lukee baucherin olevan hissikuolain, mutta fakta on se, että kun ohjasta vetää ja hevosella on baucher suussa, poskihihna jopa löystyy, vähentäen näin hevosen niskaan muodostuvaa painetta. Tässä videossa on jopa tutkittu baucheria ihan vaa'an kanssa:

En tiedä, miksi myytti baucherin vipuvarresta elää edelleen, kun tosiasiassa se on kaikkea muuta kuin vipuvartinen. Itse sanoisin baucherin olevan jopa hellä kuolain, paitsi tietysti jos kyseessä on suustaan aivan äärimmäisen herkkä hevonen. Baucherissa kun kaikki paine kohdistuu nimenomaan suuhun ja kieleen.

Pallura on todella herkkä päästään ja siihen kohdistuvalle paineelle. Ajattelinkin, että baucher voisi auttaa sen "sukeltamisongelmaan", eli siihen, että se putoaa kuolaimen alle ja menee etupainoiseksi. Tällä hetkellä Palluran niskaa siis haetaan ylöspäin, jotta se kantaisi itsensä paremmin. 

No, tämäkään kuolain ei ollut oikotie onneen ja onnistuu se sukeltaminen tälläkin. Mutta Pallura tuntuu silti tällä baucherilla jokseenkin tyytyväisemmältä. Viime valmennuksessa se tosin oli todella jännittynyt tälläkin kuolaimella, mutta silloin koko hevonen oli kireä kuin viulunkieli, eikä se johtunut kuolaimesta. Sen pari kertaa, mitä olen Palluralla valmennuksen jälkeen ratsastanut, se on ollut rento ja mielestäni se on suustaan levollisempi baucherilla.

Jatkamme siis harjoituksia, edelleenkään ei auta muu kuin opetella ratsastamaan. Harjoitellessa olisi kuitenkin kiva, että olisi kuolain, joka on mahdollisimman hellä hevoselle ja tekee mahdollisimman vähän "vahinkoa". Kuolainhan on juurikin niin kova kuin ratsastajan käsi, joten tietenkin ensisijaisesti tärkeintä on käsi ja miten sitä käytetään. Itselläni suuri ongelma on usein liian pitkäksi jäävä ohja, joka johtaa siihen että a) vedän käden liikaa syliini, b) ranteeni kääntyy jopa lappeelleen ja c) liian pitkä ohja = epävakaa tuntuma, joka on epämiellyttävä hevoselle.

Baucher jää siis varmastikin meille käyttöön, mutta ei kuitenkaan ainoaksi kuolaimeksi, sillä niitä on hyvä vaihdella välillä. Meillä on käytössä baucherin lisäksi myös anatominen oliivikolmipala, toisinaan myös suora Nova-kuolain. 

Olen tämän viikon ollut lomalla, ja tekemistä on riittänyt. Itse asiassa sitä riittää edelleenkin, joten taidankin tästä painua ulkohommiin nauttimaan helteestä! Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Levoton suu

Valitettavasti Palluran suoristaminen on tuonut mukanaan ikävän lieveilmiön: sen suusta on tullut paljon levottomampi kuin ennen, ja sen herkkyys pidätteille on myös kärsinyt. Selitys tälle on ilmiselvä: suoristavat harjoitukset ovat sille vaikeita, ja heti, kun mennään pois Palluran mukavuusalueelta, alkaa se suulla mukeltaminen. Pallura ei heitä kieltä kuolaimen yli, mutta narskuttaa kuolainta ja aukoo suutaan.

Palluran hampaathan raspattiin syyskuussa ja suu oli varsin siisti, ei mitään kuolaimesta johtuvia limakalvovaurioita. Siksi uskonkin, että sen nykyinen kolmipala sopii sen suuhun ihan hyvin. Kun kaikki palasen naksahtavat paikalleen ja Pallura antaa periksi suoristaville avuille, suukin rauhoittuu. Tuntumasta tulee todella miellyttävä, ohjan toisessa päässä on hevonen, joka "imee" kuolaimeen, vastaa pieniinkin pidätteisiin ja kuuntelee ratsastajaa. Mutta jotta tähän tilanteeseen päästään, Pallura pitää viedä sieltä mukavuusalueelta ensin pois.

Aikaisemmin kirjoitinkin jo, että olen joutunut ottamaan Palluralta turparemmin pois. Tai no, joutunut ja joutunut. Hampaiden raspauksessa kävi ilmi myös, että Pallura tekee vielä poskihampaita, ja kun se alkoi jossain vaiheessa näyttää epämukavuudesta kieliviä signaaleja, kun lähestyin sitä suitsien kanssa, otin turparemmin pois. Signaalit loppuivat siihen paikkaan, joten epäilen turparemmin painaneen puhkeamassa olevia poskihampaita, vaikka meidän turpis onkin aina niin löysällä, että väliin saa tungettua kämmenen tai kaksi.

Jos Palluralla olisi turpis, se pääsisi vastustamaan pidätteitä ja mukeltamaan suullaan vähemmän. Mutta toisaalta, se parantaisi vaan seurauksen, muttei syytä. Niinpä turparemmin poisottaminen ei välttämättä ole huono juttu. Suulla mukeltaminenkin loppuu varmasti aikanaan, kun saadaan Pallura suoraksi (tähän saattaa tosin mennä kauan, mutta edelleen.... Ne hyvät hevoset tehdään hitaasti!) En ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, että jos hevonen protestoi suullaan jotain, suu suljetaan tiukemmilla remmeillä sen sijaan, että mietittäisiin, miksi se hevonen tekee, niin kuin tekee.

Mekin kyllä varmasti vielä palaamme turparemmilliseen elämään syystä että kouluradalla ei edelleenkään, herrain vuonna 2019, esiintyä ilman turparemmiä! Tämä sääntö on ihan käsittämätön muinaisjäänne ajoilta, jolloin lajin hevosystävällisyydestä ei niin paljon piitattu. Myöskin maastoon laitamme turparemmin, sillä en vaan uskalla lähteä ilman. Meidän maastoreissuilla tuntuu toisinaan tapahtuvan mitä kummallisempia asioita, joten turparemmittä mennessä en hämmästyisi yhtään, jos suitset vaikka tippuisivat päästä.

Minähän olen tehnyt Palluralle useampia kuolainkokeiluita, mm. Neue Schule Turtle Top ja Turtle Tactio, mutta palaan aina tähän halpisoliivikolmipalaan, sillä sillä Pallura tuntuu olevan kaikista tyytyväisin. Testasin tuossa myös Vision-kuolainta, siitä tulossa juttua myöhemmin.

Eilen huomasin, että Pallura ei halunnut, että sen lapoja ja kaulan alaosaa koskettiin. Se on sille todella epätyypillistä käytöstä, sillä yleensä Pallura rakastaa, mitä rajummin ottein sitä esimerkiksi harjaa. Eilen se ei kuitenkaan nauttinut kosketuksesta, ja pohdin, onko se lavoistaan jumissa vai säteileekö kipu jostain muualta, esim. mahasta. Ratsastaessa Pallura ei myöskään halunnut laukata, ja mietinkin, johtuiko se lapojen jumista vai painaako sitä taas vaihteeksi satula. Ja, koska Pallura on tamma, voi sillä olla myös jotain naistenvaivoja, sillä luonnollisestikin se on TAAS kiimassa.

Päätinkin nyt seurata tilannetta muutaman päivän, jos se ei normalisoidu, niin täytyy pohtia jatkotoimenpiteitä. Pohdin myös, pitäisikö Palluralle antaa ihan vaan lomaa, kun satula ei istu ihan täydellisesti, hampaita puhkeaa ja kelikin on kurjaa. Ainoa ongelma lomassa on se, että Pallura kerää nyt ihan hurjan paljon vapaapäivinä energiaa kun se ei enää ole laitumella, missä se pääsi liikkumaan paljon. Ehkäpä pidämme nyt pari kävelypäivää ja katsotaan sitten tilannetta uudelleen.

Meillä ehtikin mennä jo useampi kuukausi Palluran kanssa mukavasti, mutta nyt on taas mahanpohjassa sellainen "Mitä jos" -tunne. Mitä jos sen eilinen jumi kertookin jostain isommasta, mitä jos se on kipeä jostain, mitä jos... Mutta mitä jos tuo eilinen onkin vain ohimenevä jumi ja kaikki onkin hyvin?

Ei voi tietää, joten pakko vaan seurailla tilannetta hetki.

Testissä Neue Schule Turtle Tactio

Palluran kanssa olemme aikaisemmin jo testanneet Neue Schule Turtle Topia, mutta koska siitä ei tuntunut olevan Palluralle mitään iloa, myin sen pois ja ostin tilalle kokeiluun Neue Schule Turtle Taction, jonka pitäisi olla kehitetty matalakitalakiseen suuhun.

Mainospuheiden mukaan Turtle Tactio on suunniteltu erityisesti hevosille jotka ovat herkkiä kielestään. Kuolaimen pitäisi siirtää ohjasapujen paine hevosen kielen keskiosaan, minkä taas pitäisi vähentää painetta kielen ja suupielien herkillä alueilla. Turtle -keskiosa tuo proksimaalisesti reunapalojen kiinnityksen keskiosaan niin, että kuolain on mahdollisimman hellä hevosen herkälle kitalaelle, aiheuttamatta painetta. 

Ihan ensimmäisenä täytyy kritisoida näiden kuolainten mitoitusta. Meillä oli jo aikaisemmin tästä Tactiosta M-koko, jonka pitäisi sopia 12,8-13,8 -senttisiä kuolaimia käyttävälle. Pallura käyttää normaalisti kuolainkokoa 12,5 tai 13,5, mutta Taction M-koko oli sille ihan liian lyhyt. Turtle Topista meillä sitten taas oli L-koko, joka oli ihan liian pitkä. Mutta koska tässä on huomattavasti lyhyempi keskiosa kuin Turtle Topissa, uskalsin tilata tästä L-koon, ja se oli kuin olikin sopiva. Yhteenvetona Turtle Topista kävisi 13,5-senttistä kuolainta käyttävälle M-koko ja Tactiosta taas L-koko. Tämän täytyy olla miehen logiikkaa!!

Turtle Topista tämä eroaa selvästi muotoilultaan. Tactiossa on selvästi litteämpi keskiosa ja se on huomattavasti Topia sirompi kuolain muutenkin. Äkkisilmäyksellä Tactio näyttää huomattavasti Palluraystävällisemmältä kuin Top.

Yläkuvassa Sprengerin Aurigan kolmipala ylimmäisenä, alla Turtle Top. Alakuvassa Turtle Tactio.

Huolimatta lähes X-full-kokoisesta päästään Pallura on epäilyttävä minisuutyyppi. Sillä yksinkertaisesti on pieni suu isossa päässä, eikä sinne suuhun tee mieli laittaa mitään paksua kuolainta. Sen vuoksi Turlte Tactio vaikutti hyvinkin siltä, että voisi sopia Palluran suuhun.

Kuolain on tietenkin ihan niin kova kuin ratsastajan käsi, mutta tietenkin herkkäsuisella hevosella haluaa käyttää mahdollisimman hellää kuolainta. Edelleenkin kuin ratsastamaan oppii vain ratsastamalla, on tehtävä kaikkensa, että se opetteleminen olisi hevoselle mahdollisimman tuskatonta.

Kuolaimet maksavat nykyään maltaita, eikä Turtle Tactiotakaan saa alta satasen. Melko kallis kokeilu siis. Palluralla on toisena kuolaimena käytössä oliivirenkainen kopio Sprengerin Dynamic RS:stä. Se maksoi nelisenkymmentä euroa, enkä totta puhuen huomaa Palluran ratsastettavuudessa eroa tällä neljänkympin kuolaimella ja reilun satasen Tactiolla.

Olen nyt ratsastanut Palluralla tulla Turtle Tactiolla kuukauden verran. Se on sillä ihan hyvä, mutta niin se on ollut kaikilla muillakin kuolaimilla. Mitään dramaattista eroa en siis ole tällä kuolaimella huomannut, MUTTA! Palluralla ei ole ollut mitään suuria kuolainongelmia. En siis voi sanoa, etteikö Turtle Tactio saattaisi olla todella hyvä kuolain jollekin, joka kärsii suuongelmista.

Kuolainta suuremman eron ratsastettavuudessa olenkin huomannut tekevän suitsien muotoillun niskahihnan. Pää on paljon rauhallisempi ja paremmin paikallaan, kun suitsissa on leveämpi niskahihna. Tällaista se on erityisherkän kanssa, joku asia vaikuttaa paljon ja joku ei yhtään.

Meiltä löytyykin nyt sitten kahdet suitset muotoillulla niskahihnalla, koulu- ja estesatulan kanssa omansa. Näistä ei ole kyllä enää paluuta tavalliseen suoraan niskahihnaan.

Neue Schule Turtle Top vs. Turtle Tactio

- Tactio sopii selvästi matalakitalakisempaan suuhun kuin Turtle Top.

- Turtle Top sopii "perussuuhun", jossa on tilaa kuolaimelle.

- Molemmat on muotoiltu hevosen suun anatomiaa mukaillen.

- Turtle Topin sanotaan sopivan paremmin suomenhevosen suurehkoon suuhun kuin Taction. Palluran suuhun sopi kuitenkin paremmin Tactio. Sopiva löytyy siis kokeilemalla!

- Hinta on molemmilla suunnilleen sama.

- Turtle Topissa on Tactiota reilumpi mitoitus.

- Molempia kannattaa katsella käytettynä Facebookin hevostarvikekirppiksiltä!

Talvikausi meillä mennään kyllä ihan tyystin Tactiolla, tiedättekö miksi? Se lämpenee huomattavasti nopeammin kuin mikään muu kuolain! Näin laiskana hevosenomistajana siinä on kyllä jo syytä kerrakseen suosia Neue Schulea!

Mukavia ratsastushetkiä kaikille!

Palluraterkuin

Jenni

Testissä Neue Schule Turtle Top

Stella on kovin herkkä hevonen kaikin puolin, niin suustaan kuin kyljistäänkin. Se toimii myös istunnalla hienosti, mutta kuolaimellekin on kuitenkin tarvetta. Ja koska ratsastamaan oppii vain ratsastamalla, tulee välillä tehtyä kädenkin kanssa virheitä. Siksi haluan, että kuolain on Stellalle mahdollisimman pehmeä.

Stellalla on ollut käytössä Sprengerin Aurigania oleva bridong. Se toimii sillä ihan hyvin. Toisinaan se on suustaan levoton, mutta en tiedä, johtuuko se kuolaimesta, kädestä vai siitä, että Stella on nuori ja raaka. Ennen bridongia minulla oli kokeilussa paksumpi kolmipala, mutta Stella oli sillä todella levoton, ja luulen sen johtuneen siitä, että kuolain oli liian paksu sen suuhun.

Olen käyttänyt Stellalla meksikolaista turpahihnaa, mutta nyttemmin olen jättänyt sen pois. Totesin sen olevan rauhallisempi ja tyytyväisempi ilman turpahihnaa.

Myönnän: olen pihi ja tartun useimmiten tilaisuuteen säästää parikymppiä. Niinpä  ostin Neue Schule Turtle Topin Ebaystä. Se tuli maksamaan sieltä postikuluineen 108 euroa, kun sitä ei Suomesta saa uutena mistään alle 135 euron. Erittäin mielelläni tukisin suomalaisia kauppoja, mutta toisinaan on pakko säästää siellä, missä pystyy.

Ennen kuin pääsin kokeilemaan kuolainta suuhun, oli pakko verrata sitä minulla kotona olevaan vanhaan, edellisen hevoseni Aurigan-kolmipalaan.

Heti erottaa, että kuolainten muotoilussa on eroja. 3D-ohjelmalla hevosen suuhun suunniteltu Turtle Top vähentää painetta kitalakeen, hampaisiin sekä kieleen, ainakin myyntipuheiden mukaan. Salox Gold -metallin pitäisi olla hevoselle mieleistä. Turtle top on suunniteltu vastaamaan mahdollisimman hyvin hevosen suun anatomiaa. Kuolain on vakaa ja sen muotoilu on optimaalinen hevosen kielen ja kitalaen anatomialle, näin ainakin väitetään.

Neue Schuleista kehotetaan ostamaan aina normaalia kuolainta hieman isompi koko. Stella on ihmeellinen minisuutyyppi ja käyttää normaalisti 12,5-13-senttisiä kuolaimia (sen suuressa suokinpäässä...). Kuvassa oleva Aurigan-kolmipala on kokoa 14,5 ja Turtle Top kokoa L. Minulla oli kokeilussa facebook-kirpputorilta löytämäni M-koon Neue Schule, ja se oli Stellalle aivan liian pieni, vaikka sen piti sopia 12,8-13,8-senttisiä kuolaimia käyttäville.

Oli siinä ja siinä, oliko tämä L-koon kuolain Stellalle sitten liian pitkä. Mielestäni siis näissäkin olisi hyvä se perinteinen kokosysteemi puolen sentin välein.

Aurigan-kolmipala.

Turtle Top.

Vihdoin koitti ratsastuksen aika! Taas mentiin ilman turparemmiä.

Alkuun tuntui, että Stella "imi" kuolaimeen paremmin kiinni ja sain paremman tuntuman. Toisella ratsastuskerralla Stella kuitenkin olikin taas levottomampi suustaan. Mutta on vaikea sanoa, mistä se johtui, oliko syy kuolaimessa, kädessä vai tähtien asennossa. Ratsastuskerrat ovat myös edelleen todella lyhyitä, sillä Stella on edelleen päätoimisesti äiti ja vain sivutoimisesti ratsu.

Missään nimessä Stella ei ole ollut Turtle Topilla huonompi kuin Aurigan-bridongilla, mutta en kyllä sanoisi huomanneeni myöskään mitään suurta eroa Turtle Topin hyväksi. Autuaaksi se ei siis tehnyt ainakaan meitä, edelleen on pakko opetella ratsastamaan!

Stellan tämänhetkiset suitset ovat aivan perus-Kiefferit suoralla niskahihnalla. Ostoslistalla olisi kuitenkin muotoillulla niskahihnalla olevat suitset, ja olenkin iskenyt silmäni Wahlstenin W-Profile Anatomiceihin. Eilen kävimme äidin kanssa Ikeassa, ja samalla reissulla poikettiin Ratsukellariin siinä toivossa, että W-Profilea olisi päässyt siellä hipelöimään ihan livenä.

Vielä mitä! W-Profilea ei Ratsukellarista löytynyt, sillä se ei kuulemma sovi heidän asiakaskunnalleen. Myyjä tietenkin tyrkytti toisia suitsia, mutta sanoin, että olen mieltynyt W-Profilen muotoilun lisäksi myös niiden kauniisiin tereisiin. No mitään tereillä varustettuja suitsia ei Ratsukellarista kuulemma löydy, sillä tereet eivät ole heidän asiakaskuntansa juttu!

En tiedä, että olisiko osaksi Ratsukellarin asiakaskuntaa päästäkseen pitänyt täyttää jokin anomus. Usemmissa paikoissa kun osaksi asiakaskuntaa pääsee ostamalla jotain, mutta kävi kyllä hyvin selväksi, etten ollut Ratsukellarin asiakaskuntamateriaalia mieltymyksineni. Mainitsi myyjä toki sivulauseessa, että voisihan ne suitset tietysti tilata, mutta ei tehnyt elettäkään asian suhteen. Harmillista toki, etteivät rahani kelvanneet heille. Mutta toisaalta, jos tavoittelee vain tietynlaista asiakaskuntaa, kannattaakin jättää vääränlaisen asiakaskunnan rahat vastaanottamatta. Eivät silloin tule toistekaan ostoksille.

Täytynee siis tyytyä tilaamaan nuo W-Profilet netistä. Nettishoppailua tuli tehtyä tuossa eräänä päivänä, kun Horzella oli alennuksessa B-vertigon satulahuopa.

Olen erittäin mieltynyt B-Vertigon huopiin, sillä mielestäni niissä on hyvä muotoilu ja hyvä hinta-laatu-suhde.

 Tällä erää Horzella oli valikoimissa vain ankean yksitoikkoisen värisiä B-Vertigon huopia, mutta kelpuutin niistä tämän harmaan koulusatulaan kuitenkin. Kaunis huopa värin puutteesta huolimatta!

B-Vertigon huovissa on sään kohdalla teddypehmuste. Sen funktio on kuitenkin itselleni hivenen mysteeri, sillä huopahan on tarkoitus nostaa säästä irti satuloitaessa eikä suinkaan jättää sitä säkään hankaamaan. Mutta tuskinpa tuosta haittaakaan on. Säkätila kuitenkin riittää ainakin Stellalle tuosta pehmusteesta huolimattakin.

On siis tullut tehtyä hyviä ostoksia, ja ostoksia, joista en ole ihan varma. Turtle Top -kokeiluja jatketaan edelleen, mutta varmasti edelleen Aurigan-bridongia käytän Turtle Topin rinnalla. Jos jollakulla on joku herkkikselle hyväksi todettu kuolain, joka mahtuu pieneenkin suuhun, saa vinkata!

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Palluraterkuin

Jenni