tiistai 6. lokakuuta 2020

Se on vihdoin suora!

Syyskuun viimeisenä lauantaina meillä oli taas valmennus, tällä kertaa auringonnousun aikaan. Olin edellisen valmennuksen jälkeen keskittynyt todella paljon omien apujeni täsmällisyyteen ja siihen, että jokaisella avulla on merkitys, ja sen avun jälkeen seuraa välittömästi paineen hellitys eli myötäys.

Tällä oli selvästikin ollut iso vaikutus, sillä Suskikin oli sitä mieltä, että nyt on jotain merkittävää tapahtunut edellisen valmennuksen jälkeen. Ja tässä valmennuksessa tapahtui myös jotain mullistavaa: Sain Palluran vihdoin ihan oikeasti suoraksi! Eikä pelkästään sillä tavalla, että se ei liirannut takapuoltaan oikealle, vaan sen lisäksi se myös ihan oikeasti suoristi oikean kylkensä, mikä on sille todella vaikeaa. Kun oikeakin kylki suoristui, myös oikea puoli selästä nousi. Pieni juttu, mutta ihan valtava merkitys hevosen liikkumiseen!


Suski kysyy minulta usein, että huomasinko mitä tapahtui tai tunnenko eron, enkä koskaan häpeä sanoa, jos en huomaa tai tunne. Mutta tällä kertaa todellakin tunsin, ja se oli ihan mahtava tunne, kun alla oli vihdoin suora hevonen! Toki nämä suorat pätkät olivat muutaman metrin pituisia, mutta tästä se lähtee! Nyt pääsin vihdoin kokemaan sen fiiliksen, enkä halua päästää siitä enää irti. Nyt lähdetään hakemaan yhä isompia ja pidempiä pätkiä suorana, jumpataan ja venytetään edelleen sitä oikeaa kylkeä. Tämä on tietenkin edelleen vaikeaa, koska se on Palluralle ihan uusi tapa liikkua, eikä sen lihaksisto ole vielä rakentunut tukemaan suorana menemistä. Niinpä siltä ei voi liian isoja pätkiä heti vaatiakaan.

Palluraa on suoristeltu nyt puolitoista vuotta. Oli kyllä tiedossa, että tämä olisi pitkällinen prosessi. Työkaluina meillä oli ihan ensi alkuun väistöt ja avotaivutukset. Kun ne lähtivät sujumaan, mukaan otettiin myös muita taivutusharjoituksia, joista uusimpana on ollut vastataivutus. Se on meille edelleen todella vaikea harjoitus, mutta siinä saa Palluran oikeankin kyljen oikeasti venymään, joten se on tosi tärkeä harjoitus.

Viime valmennuksessa teimme myös laukannostoja käynnistä. Olin ollut sitä mieltä, että ne ovat Palluralle liian haastavia vielä tässä vaiheessa, mutta Suski osasi purkaa laukannoston pieniin osiin ja kertoi tarkkaan, mitä tehdään ja miten. Haimme molempiin suuntiin sitä, että se oikea kylki venyisi, jotta hevonen olisi suora laukannostossa. Ja jessus sentään, miten hienoja nostoja suoralla hevosella pystyikin tekemään! Ja ei, laukannosto käynnistä ei ollutkaan Palluralle liian vaikeaa.

Tästä on nyt hyvä jatkaa, ja ollaan jatkettukin! Olen tunnettu siitä, että teen aina valmennuksen jälkeen kotiläksyt huolellisesti, eli valmennusten välillä jatketaan aina edellis(t)en valmennuksen juttujen harjoittelua, toki vähän harjoituksia vaihdellen. Ensi viikolla päästään taas valmentautumaan, ja nyt onkin kova hinku päästä taas oppimaan lisää!


Pallura on kyllä niin upea hevonen, ja toivottavasti nyt suoruuden myötä löytäisin siihen vielä lisää vaihteita ja hienompaa liikkumista. Sillä on kyllä niin ilo ratsastaa ja se on opettanut minulle todella paljon! Koen olevani Palluran myötä paitsi paljon parempi ratsastaja, myös parempi hevosenkäsittelijä. Palluran hyvinvointi on minulle todella tärkeää, sillä se on minulle niin rakas.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!