Ekat kisat

Postaus tulee "vähän" myöhässä, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan :D

Helatorstaina (eli siis toukokuussa) kävimme Palluran kanssa ekoissa yhteisissä kisoissamme. Nämä olivat Palluran ensimmäiset kisat ikinä ja minun ensimmäiseni yli kymmeneen vuoteen. Edellisen kerran olen kisannut suomenhevostammallani Maalveeralla.

Kisat olivat Riihimäen raviradalla ja menimme luokan Helppo C: Tutustumisluokan kouluohjelma. Se on jo todella helppo C. En kuitenkaan halunnut mennä mitään yhtään vaikeampaa, sillä kärsin todella lamaannuttavasta kisajännityksestä ja näin kymmenen vuoden kisatauon jälkeen tavoitteeni oli selvitä radalta hengissä.

Kymmenessä vuodessa letitystaitonikin on rapistunut melkoisesti, mutta Palluralle oli  pakko saada viriteltyä punainen rusetti häntään. Se on yleensä ihan kiltti, mutta ei varmastikaan epäröisi hetkeäkään potkaista, jos joku tulisi liian lähelle. Onneksi kukaan ei tullut, mutta koen punaisen rusetin olevan silti tarpeen.

Sain meille onneksi kisahoitajaksi ja -kuskiksi ystäväni Päivin, mikä helpotti oloani todella paljon, sillä tiesin, että Päivi pärjäisi Palluran kanssa ja saisin keskittyä kisoissa omaan jännitykseeni sen sijaan, että joutuisin jännittämään mm. sitä, juokseeko ratsuni jossain vaiheessa kisapaikalla irti.

Mutta Pallurahan oli raviradalla kuin kotonaan. Se on käynyt siellä kerran aikaisemminkin show-näyttelyssä, ja koska sen itseluottamus on muutenkin 120 %, ei sitä jännittänyt ollenkaan. Toisin kuin minua.

Oli kuitenkin ihan superekstraihanaa, että siinä missä itse jännitti ihan kympillä, ei tarvinut stressata jännittyneestä hevosesta. Pallura meni myös suorilta koppiin, vaikka se ei ole poistunut kotipihasta vuoteen. Kisapaikallakaan se ei hötkyillyt, ja verkassa se tuntui aivan sairaan hyvältä. Pidin verkan kuitenkin todella lyhyenä, sillä helatorstaina saimme ensimmäisen kerran esimakua lähes koko kesä- ja heinäkuun kestävistä helteistä.

Kuitenkin siinä vaiheessa, kun pääsimme radalle ja tuomari vihelsi lähtömerkiksi, tunsin, kuinka jalkani valahtivat ihan hervottomiksi ja niistä hävisi ihan kaikki voimat. Mietin, että miten edes saan tämän hevosen raviin. Onneksi Pallura oli tilanteen tasalla ja todella skarppina, ja valmiina tekemään ihan kaiken, mitä vain pyytäisin. Jos vain pystyisin pyytämään. 

Sain kuin sainkin Palluran raviin, ja jollain ihmeen ilveellä jopa muistin radan. Valitettavasti en kuitenkaan muistanut ratsastaa lainkaan, ja Palluraparka oli välillä ihan ihmeissään että mihin pitää mennä. En myöskään älynnyt, että koska Pallura on tottunut menemään 60 metriä pitkällä kotikentällämme ja kisarata oli vain 40 metriä, minun piti ihan oikeasti kääntää sitä. Jollain ilveellä kuitenkin onnistuimme räpiköimään radan läpi, vaikka itselläni kaikui päässä lähinnä että mitä kovempaa ratsastan, sitä nopeammin tämä on ohi :D

Ihme kyllä mitään isompia rikkoja ei tullut, kaikki siirtymiset eivät kyllä olleet ihan täsmällisesti pisteessä. Saimme prosentteja 62,22 %, mikä tuntui kyllä ihan oikeutetulta. Luonnollisestikaan emme päässeet palkinnoille, mutta tavoite saavutettiin: jäin henkiin!

Ylläolevaan kuvaan tiivistyy aika hyvin fiilikset radan jälkeen: itse olin ihan pyörryksissä ja Pallura ei ollut millänsäkään.

Olin avautunut somessa, siis lähinnä meidän Instagram-tilillä, ennen kisoja kisajännityksestäni. Olin ihan häkeltynyt siitä, miten paljon sain tsemppiviestejä! Somen voima tehdä hyvää on kyllä ihan uskomaton. Jokainen noista tsemppiviesteistä merkitsi minulle ihan mielettömästi. Oli todella liikuttavaa huomata, miten moni eli mukana jännityksessäni ja halusi tsempata minua. Kiitos <3

Kaikista isoin kiitos kuuluu kuitenkin rakkaalle ratsulleni. Miten se onnistuukin aina olemaan niin ihana ja fantastinen ja aina kun luulen, etten enää voisi rakastaa sitä enempää, se onnistuu olemaan entistäkin rakastettavampi. Paras Pallura <3

Toistaiseksi emme ole vielä päässeet toisiin kisoihin, sillä suoraan sanottuna kesän helteillä en jaksanut edes ajatella kilpailemista. Kuitenkin pieni kisakärpänen puree minua jatkuvasti, joten saa nähdä, jos syksyn tullen vielä pääsisimme kisoihin!

Ihanaa alkanutta elokuuta kaikille!