Varsomisjuttuja: Tiineen tamman ruokinta

Pallura ei (luojan kiitos :D ) ole tänä vuonna tiineenä, mutta päätin kirjoittaa blogiin sarjan varsomisjuttuja, sillä itse ainakin jouduin ensikertalaisena kasvattajana etsimään paljon tietoa ja kyselemään kokeneemmilta. Toivottavasti tästä olisi jollekin iloa!

Tässä vaiheessa vuotta monella alkaa se tiineyden viimeinen kolme kuukautta lähentyä. Viimeinen kolme kuukautta on se ajanjakso, jolloin varsa alkaa toden teolla kasvaa ja tamma alkaa tarvita lisäruokintaa. Sikiö kasvaa eniten viimeisen 3 tiineyskuukauden aikana, eli noin 60-65 % koko  sikiöaikaisesta kasvustaan. Tamman energiantarve lisääntyy tällöin noin 20-30 % ja valkuaistarve 30-50 % ylläpitotarpeeseen verrattuna.  Samalla kuitenkin sikiön loppuvaiheen nopea kasvu rajoittaa ruuansulatuselimistön tilavuutta ja tamman rehunsyöntikykyä.

1. Heinä

Hyvälaatuinen korsirehu on jokaisen hevosen perusrehu, myös tiineen tamman. Ilman heinäanalyysia on paha sanoa, paljonko on tarpeeksi, mutta yleensä tiineyden loppuvaiheilla olevan tamman kanssa ei mene metsään, kun antaa sen syödä vapaasti heinää.

Pallura on kovin herkkä ja sille otti koville kun varsa alkoi toden teolla liikkua mahassa. Toisinaan se oli niin tuskainen, että sai päivän aikana syötyä alle kymmenen kiloa esikuivattua heinää. "Normaaleina" päivinä Pallura söi 15-20 kiloa.

2. Proteiini

Tiineyden viimeisen kolmen kuukauden aikana tamma alkaa tarvita lisäproteiinia. Markkinoilla on monenlaista eri proteiinirehua, niin täys- kuin täydennysrehuakin. 

Itse täydensin Palluran proteiinintarpeen Rypsi-Kronolla. Se on melassoitua rypsirouhetta. Se on edullista ja kotimaista ja syöttömäärä jäi ihan kohtuulliseksi. Tiineysaikana Rypsi-Kronoa riitti muutama desi päivässä, imetysaikana se nostettiin puoleen litraan. Rypsi-Kronoa syöttäessä sai tosin olla tarkkana ruokinnan Ca:P-suhteen kanssa, Palluralla korjasin sitä lisäkalkilla. Tiineellä tammalla kalsiumin ja fosforin suhde pitäisi olla n. 1,5-2:1. Liian korkea fosforipitoisuus häiritsee kalsiumin imeytymistä, mikä taas vaikuttaa luuston kehitykseen. Koen Rypsi-Kronon paljon paremmaksi vaihtoehdoksi kuin esimerkiksi soijan, sillä Rypsi-Krono ei juurikaan häviä ravintoarvoissa soijalle, ja on halvempaa ja ennen kaikkea ekologisempaa, koska se on kotimaista. Rypsi-Kronoa saa ihan maatalouskaupoista.

3. Kivennäinen

Kantava tamma tarvitsee enemmän kivennäistä kuin kevyessä työssä oleva harrastehevonen. Kivennäisen syöttömäärä on ihan kivennäisestä kiinni ja yleensä pussissa onkin annostusohjeet. Mikäli tamma syö tiineille tammoille tarkoitettua täysrehua, se saa yleensä tarvitsemansa kivennäiset ja hivenaineet siitä, kunhan syöttömäärä täyttyy.

Pallura söi Racingin Mineral Muroa eli "hiekkakivennäistä", kuten sitä nimitetään sen hiekkamaisen koostumuksen mukaan. Mineral Muro upposi hyvin pellavaisen sekaan ja sen syöttömäärä oli tiineelle ja imettävällekin pieni, 1,5 desiä päivässä.

4. E-vitamiini ja seleeni

E-vitamiini ja seleeni ovat kantavalle tammalle todella tärkeitä, sillä niiden puute aiheuttaa tutkimusten mukaan jälkeisten kiinni jäämistä (mutta se ei silti aina johdu näiden puutteesta). Muualla maailmalla hevosenomistajat joutuvat varomaan seleenimyrkytystä, mutta Suomessa maaperä on niin köyhää seleenin osalta, että yleensä sitä joudutaan lisäämään ruokintaan ja useissa E-vitamiinivalmisteissa seleeni onkin mukana. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana seleenin yliannostuksen varalta!

Palluralle syötin talven ja kevään aikana useamman kahden viikon ADE-vitamiinikuurin. Valmiste sisälsi myös seleeniä. Suomen leveysasteilla hevosten D-vitamiinivarastot tyhjenevät jo joulukuun tienoilla, joten sitä D-vitamiinikuuriakaan ei kannata jättää sinne maaliskuulle! Ilmeisesti E:stä ja seleenistä ei ollut puutetta, kun jälkeiset humpsahtivat kokonaisina pihalle heti kun Pallura nousi varsomisen jälkeen ylös.

Kantavankin tamman ruokinnan suunnittelussa oiva apu ovat erilaiset ruokintalaskurit. Niistä tunnetuin on varmaankin Hopti, jolla minäkin olen Palluran ruokintaa laskeskellut juurikin tiineysaikana. Heinäanalyysi auttaa paljon, sillä viime vuosi oli paikoitellen melko eksoottinen heinävuosi ja heinän SRV eli sulava raakavalkuainen on joissain tapauksissa ollut todella alhainen. Tämä lisää varsinkin kantavan tamman valkuaislisän tarvetta. Ruokintalaskuria käyttämällä saa myös varmistettua, että tamma saa kaikki tärkeät kivennäis- ja hivenaineet.

Vaikka omaa varsaa ei olekaan tänä vuonna tulossa, on silti ihanaa seurata ja jännittää muiden varsomisia! Tsemppiä kaikille tiineyden viime hetkille!

Palluraterkuin

Jenni