maanantai 29. kesäkuuta 2020

Tallin uusi asukas!

Viime viikolla meille saapui uusi asukas, suomenhevosruuna Viljo. Olen jo aikaisemmin sanonutkin, että oma hevoslukuni on toistaiseksi täynnä, mutta pakko myöntää, että kyllähän kolmas hevonen helpotti Palluran (ja minun) oloa.
Viljo on ystäväpariskuntani hevonen. He ostivat Viljon viime viikolla harrasteratsuksi. Viljo on todella rauhallinen ja sympaattinen tyyppi. Tyypillinen suomenhevonen, eli kaikki on hyvin niin kauan, kun ruokaa riittää! Viljo on myös kotiutunut jo hienosti, eikä stressaa turhista.
 Mini-Men uusi karsina on vielä maalia vailla.

Viljo muutti Mini-Men entiseen karsinaan ja Mini-Me parka joutui tyytymään uuteen, pienempään karsinaan. Mainittakoon, että tällä "pienelläkin" karsinalla on pinta-alaa karvan alle 8 m2, eli myös se on Mini-Melle ruhtinaallisen kokoinen ja lähes tuplaten sen verran, mitä eläinsuojelulaki vaatisi Mini-Men kokoiselle ponille.
Ensimmäisenä iltana Mini-Me oli hyvin tuohtunut; hän ei tällaiseen minikarsinaan jää! Mutta tuumattuaan asiaa tovin se totesi, että uusikin karsina on ihan ok ja nykyään se nukkuu siellä oikein makeita unia.

Koska Viljo on niin kovin lunki tyyppi, eikä sille tuota mitään ongelmaa jäädä yöksi ulos, sain vihdoin käännettyä hevosten päivärytmin siten, että ne ovat yöt ulkona ja päivän sisällä. Ja ihan kreivin aikaan, viime viikolla oli todella kuumia päiviä!
Varsinkin Pallura on suorastaan huokaissut helpotuksesta, kun olen tullut hakemaan ne lepäämään päiväksi viileään talliin. Varjoa on tarhassa kyllä, mutta paarmat ovat ärhäköitä ja niitä on paljon! Olen niin iloinen, että on mahdollisuus ottaa hevoset viileään talliin päiväksi. Tosin tällä viikolla näyttää viilenevän niin radikaalisti, että saa nähdä, joutuuko Pallurakin 24/7-ulkoilun uhriksi!

Kolmikko on tarhannut vielä erikseen, Mini-Me ja Pallura samassa ja Viljo omassa tarhassaan. Tarkoitus on kuitenkin laittaa ne samaan tarhaan, jahka Palluran kiima vähän helpottaa. Sille tuli tietenkin kiima välittömästi, kun tontille saapui upea ja vielä aivan oikeanrotuinen ruuna!

Vähän olin pelännyt, että alkaako Pallura sorsia Mini-Me:tä, kun sillä on nyt uusi poikaystävä, mutta vielä mitä. Mini-Me on edelleen se ykkösystävä! Olen siirrellyt hevosia nyt parilta ruoholohkolta tarhaan ja takaisin, ja voi miten Pallura aina huutelee Mini-Men perään, kun se jää aina viimeiseksi kun niitä siirretään.
Mini-Me kaunistuu päivä päivältä, kun sen karva vaihtuu! Sen lihominen on onneksi myös pysähtynyt, ja jahka sen karva tippuu myös mahasta, uskon sen olevan kohtuullisen sutjakka tyyppi. Ei tietenkään Palluran veroinen, sillä se on niin upeassa kesäkunnossa, mutta ihan ok kuitenkin. En oikein ymmärrä sitä ajatusmaailmaa, että shetlanninponin kuuluu olla lihava. Mielestäni sen ei kuulu olla lihava yhtään sen enempää kuin minkään muunkaan hevosen. Toki kasvava varsa ei saa olla laihakaan, joten tietenkin tarkkailen Mini-Menkin lihavuuskuntoa jatkuvasti ja ruokintaa muutetaan sitten sen mukaan.
Nyt kun päivät saa levätä viileässä tallissa, on illalla energiaa rallittaa ulkona! Pallura nauttiikin täysin rinnoin, kun on tilaa juosta. Onni on tilava metsätarha! Tämä on varmaan se syy, miksi Pallura on edelleen niin fitissä kunnossa, vaikka on lomaillut kuukauden. Mutta kohta loppuu senkin kesäloma, sillä meidän kenttä alkaa olla siinä vaiheessa, että varmaankin ensi viikolla päästään vihdoin siinä ratsastamaan!

Aurinkoista, joskin hieman viileämpää, alkanutta viikkoa kaikille!

5 kommenttia:

Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!