Viikonloppuna tuli vietettyä ahkerasti tallilla aikaa! Lauantaiaamuna lähdimme naapuritallin porukan kanssa taas maastoilemaan, tällä kertaa mukana oli meidän lisäksemme kolme ratsukkoa. Pallura oli taas aivan superfiksu ja jopa johti joukkoa tyynesti tiellä, jossa se ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt. Pallura on kyllä niin luontainen johtajahevonen!
Maaston jälkeen lähdin kotiin muutamaksi tunniksi ulkoiluttamaan koiria, ja iltapäivästä palasin taas tallille, sillä Ainolle tuli tunnistaja.
Pienen Mainion Ainon väritys aiheutti tunnistajalle hieman päänvaivaa, varsinkin kun molemmat vanhemmat ovat hyvin tummanpuhuvia. Tietenkään ei ole tavatonta, että kahdesta kulomustasta tuleekin rautias jälkeläinen, todennäköisyys tähän on kuitenkin jopa 25 %. Aino vaan on todella vaalea, jalatkin ovat lähes valkoiset ja selässäkin kulkee valkea siima.
Tunnistaja päätyi siihen, että Aino on vaaleanrautias ja jalat ja vatsanalusen haalistaa lähes valkoiseksi pangare-geeni. Pangare on melko yleinen alkuperäisroduilla, mutta sitä ei vain kaikissa värityksissä erota. Parhaiten se näkyy juurikin rautiaassa.
Aino sai lisäksi mikrosirun ja siltä otettiin jouhia DNA-näytettä varten. Siruttaminen oli Ainon mielestä erittäin epämukavaa, mutta muuten se oli oikein reippaasti tunnistamisessa ja jaksoi seistä hienosti. Sitä se ei ole ainakaan äidiltään perinyt...
Vaikka olenkin sitä mieltä, että riittää, että itse pidän Stellaa upeana hevosena ja muiden mielipiteellä ei ole niinkään väliä, sillä Stella on minun ratsuni, silti tunnistajan kommentti Stellasta lämmitti sydäntä! Hän nimittäin kysyi, että onko Stellalla muita varsoja, ja kun vastasin että ei, kun Stella on vasta neljä, totesi hän, että kyllähän noin upealla tammalla kannattaa varsoja teettää! Olen kyllä samaa mieltä, Stellalla voisi mielestäni olla paljonkin annettavaa suomenhevospopulaatiolle, varsinkaan kun sen lähisuvussa ei esiinny kuin yksi valtaoreista ja sekin vasta neljännessä polvessa. Mutta, koska Stella tosiaan on niin hieno tamma, sen on nyt aika keskittyä ratsunhommiin ja varsojen aika on taas sitten joskus myöhemmin.
Sunnuntaina pikkusiskoni tulikin pitkästä aikaa ratsastamaan. Hän on niitä harvoja, jotka ovat saaneet Stellalla ratsastaa. Noin herkkiksen tamman selkään kun ei voi ihan ketä tahansa päästää.
Pikkusiskoni ratsastus sujui oikein hyvin ja oli mukava nähdä Stella jonkun muun alla. Sai vähän käsitystä siitä, miten se kulkee.
Pikkusiskoni kummasteli Stellan nykyistä rauhallisuutta ja onkin todettava, että äitiys on tehnyt sille erittäin hyvää. Stellasta on tullut todella zen ja se jaksaa paljon paremmin olla rauhassa lähes joka tilanteessa. Ihan aina nyt ei tietenkään jaksa olla, mutta kukapa jaksaisi...
Tänään Palluraisella onkin vapaapäivä kun viikonloppuna tuli työskenneltyä molempina päivinä. Huomenna varmaankin taas ratsastellaan ja keskiviikkona pääsemmekin ohjasajotunnille!
Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!
Palluraterkuin
Jenni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!