Kaikkea muuta kuin tahmeaa!

Edellisviikolla Pallura oli vähän tahmea liikkuja, minkä johdosta pidinkin sillä viime viikolla kevyemmän alkuviikon, jonka aikana vain käveltiin. Perjantaina laitoin taas satulan selkään ja ratsastin kevyesti, mutta "normaalisti" ja toden totta, lepo oli tehnyt hyvää ja Pallura oli oma itsensä!

Lauantaina suunnattiin sitten juuri ennen iltahämärää pellolle (iltahämärästä johtuen kuvatkin ovat vähän laaduttomia, pahoittelut siitä) ja Palluralla olisi edellisviikosta poiketen todellakin ollut menohaluja! 

Itsehän olen kutakuinkin maailman suurin arkajalka (älkää kysykö, miksi arkajalka on ostanut ostohetkellä kolmivuotiaan hevosen...) ja minulle oli suuri saavutus jo yksistään se, että menimme Palluran kanssa pellolle ihan kaksistaan, ilman toista ratsukkoa. Pallura kuitenkin tapansa mukaan käyttäytyi todella kiltisti ja kuljetti tätiä kuin kallista lastia. On se aikamoinen Pallura <3 Se saattaa toisinaan käyttäytyä kuin mikäkin idiootti tai uhmaikäinen lapsi, mutta silloin kun joku on kyydissä, Pallura on enkeli.

Itselleni oli alkuun tosi vaikea käsittää, että hangessa on yksinkertaisesti PAKKO antaa sille hevoselle ohjaa. Pohja on raskas ja hevonen joutuu todellakin tekemään töitä, jotta se pääsee etenemään. Varsinkin nuorella hevosella, jolla on vielä heikko lihaksisto, on pakko olla jonkin verran vauhtiakin, jotta hangessa pääsee puskemaan eteenpäin. Mutta sellaista tilannetta ei ole vielä ollutkaan, missä Palluralla ei jarrut toimisi, joten kun sisäistin sen, että siitä ohjasta voi hellittää ilman että ratsu ryöstäytyy käsistä ja katoaa horisonttiin, meno oli oikein mukavaa!

Alla pieni videopätkä hankimenosta:

Videon voit katsoa Youtubessa tästä

Kuten videolta näkyy, Pallura liikkui ihan hyvin ja mielellään, vaikka olikin edestä todella epätasainen. Luonnollisestikaan se ei jaksa vielä kantaa itseään kunnolla samalla kun puskee hangessa eteenpäin. Kuvassa heiluva apuohja muuten on rintaremmimartingaali, jonka hysteerinen täti halusi hätävarjelun liioitteluna pukea Palluralle pellolle.

Me otettiin hangessa aika iisisti ja pääasiassa käveltiin muutamaa ravipätkää lukuun ottamatta. Haluan aloittaa hankimenon rauhallisesti, ettei Pallurainen kipeydy. Mutta tarkoitus olisi nyt kyllä varoivaisesti ottaa hankimeno säännölliseksi osaksi treeniä nyt niin kauan, kun sitä hankea on. Se on todella hyvää vastapainoa maneesissa pyörimiselle!

Alun perin Palluralle oli tarkoitus laittaa huomenna hokkikengät alle, mutta totesin, että se on ehkä liikaa nyt tähän väliin, kun Pallura on ollut kengättä noin yhdeksän kuukautta. Se on vielä myös nuori ja opettelee vasta liikkumista ja pelkään, että rautakengät ja hokit yhdessä yhtäkkiä alle laitettuna vaikuttaisivat sen liikkumiseen liikaa ja saattaisivat äkkiseltään jopa kipeyttää sen. Niinpä mennään tämä talvi vielä kengättä. Palluran tallillahan on maneesi, joten kengättömyys haittaa ainoastaan maastoilua. Nyt kun hankea kuitenkin on vielä, Pallura pysyy kyllä lumella hyvin pystyssä ja voidaan maastoilla tuossa oman tallin poluilla ja reiteillä. Ne eivät ole hirveän pitkiä reittejä kyllä, mutta niitä voi kiertää useamman kerran ja lisätä mukaan vielä peltokävelyä, niin kyllä se maastoilemisesta käy. Pääasia, että tehdään jotain muutakin, kun kierretään kehää maneesissa!

Keväällä sitten kun lumi sulaa, laitetaan Palluralle ensin kesäkenkä alle ja se saa totutella siihen ja sitten ensi talven tullen myös hokkia alle.

Purevasta pakkasesta huolimatta oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Palluraterkuin

Jenni