Ääh. Juuri kun edellisestä tahmeusjaksosta selvittiin, on edessä toinen ja todennäköisesti vähän pidempi. Mutta toivottavasti ei paljoa! Toissapäivänä kapusin Palluran selkään ja se vaikutti käynnissä ihan kaikin puolin normaalilta, käveli hyvin ja oikeinkin elastisesti. Mutta kun siirsin sen raviin, se tuntui ihan siltä, kuin sen takapää olisi halvaantunut.
Silminnäkijöiden mukaan Pallura ei ollut oikeastaan epäpuhdas, ei ollut siis selkeää ontumaa, mutta kuulemma se myös näytti siltä kuin takapää vaan raahautuisi perässä. Ehdin jo ajatella, että olen itse aiheuttanut tämän Palluralle laukkuuttamalla sitä hangessa liikaa (siis minä, joka koko ajan hoen kaikille että ottakaa varovasti siellä hangessa, ottakaa nyt varovasti!) mutta lähemmin tarkasteltuna Palluran vasemmasta kankusta löytyi selvän osuman ottanut kohta. Se ei ollut turvoksissa eikä siinä ollut mitään oikeastaan edes silmin havaittavaa, mutta kädellä tunnustellessa siinä tuntui ihan selkeä "kovempi" kohta, juuri sellainen lihasruhje, mikä tulee kun lihas ottaa osumaa. Iho ei ollut rikki, mutta Pallura aristi kohtaa ihan selkeästi. En tiedä, onko joku potkaissut sitä vai onko se itse kolhinut sen johonkin, eikä sillä oikeastaan ole väliäkään. Hevonen rikkoo itsensä kyllä vaikka yksin hiekkaneliössä tarhatessaan, jos niikseen tulee ja Pallura ei tunnetusti laumassa kaihda konflikteja. Vaikka "taisteluvammat" omat laumatarhauksessa se huono puoli, valitsen sen silti koska tahansa yksintarhauksen sijaan.
Muuten Pallura oli ihan oma itsensä eli oletettavasti se jää henkiin eikä vamma ollut kovin paha. Pallura on kovin herkkä ja kun se on kipeä, sen kyllä huomaa. Viime vuonna näihin aikoihin sillä oli mahassa kovasti liikkuvan varsan johdosta välillä kipukohtauksia ja silloin kyllä huomasi, että se oli tuskissaan. Nyt se on ollut muuten ihan oma itsensä, joten katsotaan muutama päivä, että lähteekö Pallura paranemaan päin pelkällä kävelyllä ja sitten mietin, minkä alan ammattilaista konsultoidaan, jos on tarpeen. Tällä hetkellä kallistun kyllä vahvasti sen puoleen, että konsultoin ensimmäisenä asiansa osaavaa hevoshierojaa.
Mutta koska liike on useimmissa tapauksissa lääke ja Pallura kävelee hyvin ja mielellään, aion sen pitää kyllä kevyessä liikkeessä nyt joka päivä. Toki oma jaksaminen on koetuksella kun joka päivä käy tallilla tuntien jälkeen ja on kotona kymmenen aikaan. Tallille, jossa Pallura asuu, ei voi ymmärrettävästä syystä ottaa koiria mukaan, joten arki-illat menevät siten, että töistä tultuani ulkoilen aina koirien kanssa pari tuntia ja sen jälkeen lähden tallille. Kun tulen tallilta siinä kymmenen aikoihin, voikin ruveta miettimään että mitä sitä söisi ja onko huomiseksi töihin mitään puhdasta päällepantavaa. Nämä päivät ovat melko raskaita minulle ja sen vuoksi Palluralla yleensä onkin viikolla pari vapaapäivää, mutta nyt täytyy pitää se kyllä kevyessä liikkeessä. Tällaisten viikkojen jälkeen viikonloppu meneekin sitten mukavasti koomaten! Mutta ei voi mitään, toivotaan ettei tätä jatku kauhean montaa viikkoa vaan että Pallurainen lähtisi paranemaan.
Kaikesta huolimatta oikein hyvää loppuviikkoa kaikille!
Palluraterkuin
Jenni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!