Toivepostaus: päivä arjestani

Tämä on erään lukijan toivepostaus, eli päivä ihan tavallisesta arjestani! Nyt on hyvä aika toteuttaa tämä, kun hevoset ovat siirtyneet kesän yöt ulkona, päivät sisälle -rytmistä normaaliin rytmiin. Valitsin tähän esimerkkipäiväksi suht koht tyypillisen arkipäivän. Toki aikataulut ja hommatkin vaihtelevat päivittäin pikkuisen.

Päiväni kulku:

06.20 Herätys, hammas- ja naamapesu, vaatteet niskaan, koirat aamupissalle pihalle

06.40 Talliin, hevosille väkirehut, mahdollinen (sade)loimitus, hevoset ulos

 07.00 Takaisin sisään, loput aamutoimet

07.30 Auto starttaa työmatkalle. Otan koirat yleensä mukaan töihin, koska minulla on siihen mahdollisuus.

08.00 Töissä

16.00 Lähtö töistä kohti kotia

16.30 Kotona, vaatteiden vaihto, pikainen välipala

16.45 Koirien kanssa talliin, karsinoiden siivous & kuivitus, vedet ja heinät valmiiksi yötä varten, heinäverkkojen täyttö seuraavaa aamua varten. Illan väkirehut valmiiksi, samoin seuraavan aamun. Siivoan karsinat tosiaan vasta töistä tultuani, sillä teen toimistotyötä ja mikäli siivoaisin jo aamulla, joutuisin käymään suihkussa ennen töihin lähtöä, ja siihen ei aikataulu veny.

18.00 Koirat sisään, Palluran haku tarhasta töihin

18.30 Ratsastus, Palluran jalkojen kylmäys

20.15 Hevoset sisään, tässä välissä vähän puuhastelua Mini-Men kanssa. Koirien kanssa seuraavan aamun heinäverkot valmiiksi ulos, vedet valmiiksi tarhoihin aamuksi. Pieni iltalenkki koirien kanssa omilla tiluksilla. Koirat yleensä juoksevat päivän aikana tallin ympäristössä niin paljon, etteivät mitään kauhean pitkää iltalenkkiä enää kaipaa!

21.00 Sisään, suihkuun, oman ruuan laitto ja syöminen, muut iltapuuhat. Yleensä syön ruuan illalla telkkarin ääressä, nää on näitä aikuisuuden ja yksinasumisen hyviä puolia :D Syön myös tosi usein pakastepitsaa, mikä ei ole hyvä juttu, mutta se on nopea ruoka, valmistuu yleensä sillä välin kun olen suihkussa.

23.00 Nukkumaan. Koirat sammuvat illalla yleensä kuin saunalyhdyt ja nukkuvat sikeästi aamuun asti.

Yritän aina iltaisin päästä ajoissa nukkumaan, mutta usein se jää vain haaveeksi! Viikon mittaan kertyykin aina kivasti univelkaa ja yleensä perjantaisin on jo vaikeaa päästä sängystä ylös. Yritän kuitata tämän aina viikonloppuisin päikkäreillä. Viikonloppuisin usein myös herään vielä vähän aikaisemmin, 5.30, jotta saisin hevoset jo kuudelta ulos. Vapaapäivinä jaksaa herätä vähän aikaisemmin, kun tietää, että pääsee vielä päikkäreille! Näin hevoset saavat vähän pidemmän ulkoiluajan.

Minullehan se pitkä ulkoiluaika oli yksi iso syy siihen, että halusin hevoset omaan pihaan. Toki nyt iltojen pimentyessä ja sadekauden alkaessa hevoset saattavat tulla iltaisin vähän aikaisemminkin sisään, mutta pyrin kyllä joka päivä siihen minimissään 12 tunnin ulkoiluun. Hevoset voivat niin paljon paremmin, kun saavat olla enemmän ulkona!

En myöskään ratsasta joka päivä, tällä hetkellä pyrin siihen, että Pallura liikkuu 4-5 kertaa viikossa. En pode enää huonoa omaatuntoa sen vapaapäivistä, sillä nyt sillä on iso tarha, missä on vaihtelevaa pohjaa, jossa liikkua. Ja Pallura myös liikkuu!

Niinä päivinä, kun en ratsasta, teen yleensä sitten tallin muita hommia, ja niitähän riittää! Mutta se ei haittaa, nautin todella paljon tallissa ja etenkin hevosten kanssa puuhastelusta.

Tässä oli nyt pintaraapaisu yhteen päivääni! Jos satut olemaan Instagramissa, kannattaa ottaa seurantaan tilini @pallurablogi, sillä sinne on tulossa lauantaina Mini-Men My Day ja sunnuntaina Palluran! 

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Uusi kuolain

Olin miettinyt jo pitkään, että haluaisin testata Palluralle baucher-kuolainta, mutta en ollut saanut aikaiseksi hankkia sellaista. Etsiessäni Mini-Melle sadeloimea löysin Horzelta ihan kohtuuhintaisen baucherin, ja laitoin sen tilaukseen. 

Vastoin erittäin yleistä harhaluuloa baucher ei ole hissikuolain eikä se lisää niskaan kohdistuvaa painetta, päin vastoin. Jopa Horzen sivuilla lukee baucherin olevan hissikuolain, mutta fakta on se, että kun ohjasta vetää ja hevosella on baucher suussa, poskihihna jopa löystyy, vähentäen näin hevosen niskaan muodostuvaa painetta. Tässä videossa on jopa tutkittu baucheria ihan vaa'an kanssa:

En tiedä, miksi myytti baucherin vipuvarresta elää edelleen, kun tosiasiassa se on kaikkea muuta kuin vipuvartinen. Itse sanoisin baucherin olevan jopa hellä kuolain, paitsi tietysti jos kyseessä on suustaan aivan äärimmäisen herkkä hevonen. Baucherissa kun kaikki paine kohdistuu nimenomaan suuhun ja kieleen.

Pallura on todella herkkä päästään ja siihen kohdistuvalle paineelle. Ajattelinkin, että baucher voisi auttaa sen "sukeltamisongelmaan", eli siihen, että se putoaa kuolaimen alle ja menee etupainoiseksi. Tällä hetkellä Palluran niskaa siis haetaan ylöspäin, jotta se kantaisi itsensä paremmin. 

No, tämäkään kuolain ei ollut oikotie onneen ja onnistuu se sukeltaminen tälläkin. Mutta Pallura tuntuu silti tällä baucherilla jokseenkin tyytyväisemmältä. Viime valmennuksessa se tosin oli todella jännittynyt tälläkin kuolaimella, mutta silloin koko hevonen oli kireä kuin viulunkieli, eikä se johtunut kuolaimesta. Sen pari kertaa, mitä olen Palluralla valmennuksen jälkeen ratsastanut, se on ollut rento ja mielestäni se on suustaan levollisempi baucherilla.

Jatkamme siis harjoituksia, edelleenkään ei auta muu kuin opetella ratsastamaan. Harjoitellessa olisi kuitenkin kiva, että olisi kuolain, joka on mahdollisimman hellä hevoselle ja tekee mahdollisimman vähän "vahinkoa". Kuolainhan on juurikin niin kova kuin ratsastajan käsi, joten tietenkin ensisijaisesti tärkeintä on käsi ja miten sitä käytetään. Itselläni suuri ongelma on usein liian pitkäksi jäävä ohja, joka johtaa siihen että a) vedän käden liikaa syliini, b) ranteeni kääntyy jopa lappeelleen ja c) liian pitkä ohja = epävakaa tuntuma, joka on epämiellyttävä hevoselle.

Baucher jää siis varmastikin meille käyttöön, mutta ei kuitenkaan ainoaksi kuolaimeksi, sillä niitä on hyvä vaihdella välillä. Meillä on käytössä baucherin lisäksi myös anatominen oliivikolmipala, toisinaan myös suora Nova-kuolain. 

Olen tämän viikon ollut lomalla, ja tekemistä on riittänyt. Itse asiassa sitä riittää edelleenkin, joten taidankin tästä painua ulkohommiin nauttimaan helteestä! Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

Vihdoin treeniä!

Kenttä on ollut aitoja ja valoja vaille valmis jo jonkin aikaa. Nyt olen vähän reilu kolme viikkoa päässyt ratsastamaan omalla kentällä ja voin sanoa, että on ihanaa!

Uusi kenttä on tietenkin aina pohjaltaan raskas. Varsinkin, kun sanoin kaivinkonekuskille, että pintahiekkaa levitetään 10 senttiä ja hän levitti 20. Onneksi se on kuitenkin painunut jo jonkin verran, ja aina sateella painuu lisää. Varsinkin, kun lanaan sitä ahkerasti. Minulla on lanana muovinen kuormalava, jota vedän mönkkärin perässä, ja se toimii hyvin.

Palluran kanssa otetaan vielä melko rauhallisesti, sillä se tosiaan oli alkukesästä viisi viikkoa ihan täyslomalla. Ja koska sen alkuvuosikin kului enemmän ja vähemmän sairaslomaillessa, se ei ole mitenkään varsinaisesti tikissä. Valmentajamme Suski Lemström tuli meitä ensimmäistä kertaa valmentamaan omalle tallille silloin, kun kentälle oli juuri edellisenä päivänä levitetty pintahiekka. Pohja oli aivan tolkuttoman raskas silloin, ja meni pääosin käyntihommiksi. Onneksi me ollaan totuttu niitä tekemään!

Ekalla kerralla tauon jälkeen keskityttiin siis taas perusjuttuihin ja siinä missä jonkun mielestä ne voi olla tosi tylsiä, Suski saa kyllä ymmärtämään miten tärkeitä ne perusjutut on ja miten niiden avulla päästään hakemaan sitä parempaa tasapainoa ja voimaa. Voi olla että johtui raskaasta pohjastakin, kun Pallura joutui tekemään ihan tosissaan kaikilla lihaksilla töitä, mutta se tuntui jo suoremmalta kuin viimeksi, ennen taukoa. Tiedä nyt sitten että mitä tässä pitäisi ajatella, kun 5 viikon loman jälkeen hevonen oli suorempi ja ratsastajakin parempi 😂 Mutta tokihan loma tekee hevoselle aina hyvää, varsinkin nuorelle. Itse uskon myös, että sillä on osuutensa asiaan, että Palluralla on nyt iso, vaihtelevapohjainen tarha, missä on tilaa liikkua ja missä se myös liikkuu.

Eilen Suski tuli taas meitä opettamaan, mutta homma olikin aika vaikeaa, sillä Pallura ei todellakaan ollut rento, kuten edelliskerralla, vaan kaikkea muuta. Se oli erittäin jännittynyt eikä olisi halunnut keskittyä tai antaa minun vaikuttaa, mutta oikeastaan se oli vain hyvä, sillä ei me näissä valmennuksissa käydä siksi että voitaisiin hillua mukavuusalueella! Valitettavasti näitä vaikeita päiviä tulee vastaan myös arjessa ja saimmekin hyviä työkaluja haastavampiin päiviin. Pyrittiin siihen, että saataisiin erilaisten taivutusharjoitusten avulla hevosta rennommaksi ja siihen tilaan, että se antaa ratsastajan vaikuttaa. Ei ollut helppoa, mutta loppuun saatiin taas pari hyvääkin pätkää. Minun reaktionopeuteni, tai sen puute, on edelleen iso ongelma, samoin se, etten aina vie apuja loppuun asti tai poista painetta tarpeeksi nopeasti. Eilen myös jännittyneisyys toikin Palluran vinouden enemmän esiin, joten senkin kanssa sai olla tarkkana. Kaiken kaikkiaan oikein loistava valmennus taas, saatiin paljon uusia työkaluja taas pakkiin ja opittiin lisää. 

Kuten kuvista näkyy, kentällä on jo tolpat, muttei vielä aitalankoja. Kentälle tulee aluksi siis ihan vaan lanka-aita, ja puhtaasti säästösyistä. Lanka tulee lautaa halvemmaksi, sitten joskus, kun on rahaa, laitan tolppiin lautaa. Mutta nyt mennään näillä, jahka löytäisin jostain aikaa lankojen vetoon. Onneksi olen ensi viikon lomalla, jospa silloin saisi aikaiseksi! 

Myöskin kentän takakulmassa olevat koivut saavat vielä ennen talvea lähtöpassit. Ne ovat niin heiveröisiä, kun niiden ympäriltä on hakattu muut puut, etteivät pysy pystyssä ja niitä onkin muutama jo kaatunutkin. En vain halua olla kentällä silloin, kun niitä kaatuu, joten siksi ne täytyy kaataa hallitusti viimeistään ennen lumen tuloa. Lumikuorma oksilla edesauttaa kaatumista varmasti.

Kentän laidoilla on vielä kasassa maa-aines, joka siitä kuorittiin pois ennen soran laittoa. Se täytyisi hukata jonnekin, ja todennäköisesti päädyn läjittämään sen tontilleni, jahka löydän jostain rahat siihen. Tilaa tontilla kyllä riittää, mutta tallin remontti ja kentän teko on koetellut lompakkoani melkoisesti!

Minulla olisi nyt ratsastusintoa kovastikin! Täytyy vain koittaa vähän malttaa mieleni, sillä en halua kipeyttää Palluraa ratsastamalla sitä nyt liikaa äkkiseltään, varsinkin kun kentän pohjakin on raskas. Se toki painuisi sen nopeammin, mitä enemmän ratsastaisi, mutta koska ratsastan siinä oikeastaan yksin, en voi määräänsä enempää mennä. No, eiköhän syyssateet tee osansa kentän painamisessa!

Palluran kanssa ollaan hyödynnetty pihatietä paljon alku- ja loppukäynteihin, sillä se on n. 400 metriä pitkä ja sen päästä päähän käppäilemiseen menee noin 7-8 minuuttia. Se ei ihan riitä alku- tai loppukäynteihin, mutta melkein. Perjantaina ratsastettiin tyystin pihatiellä sekä muualla pihalla, jotta Pallura saisi työskennellä muunlaisellakin pohjalla kuin vain pehmeällä kentällä. Vielä kun uskaltaisi rohkaista mielensä ja lähteä maastoon!

Meille pitäisi syyskuun alusta muuttaa tallipaikkavuokralainen, joten siihen mennessä pitäisi saada laitettua paikat suurin piirtein kuntoon. Vieläkään ei siis käy aika pitkäksi!

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille, nautitaan vielä lämmöstä!

Heinäkuun Pallurointimenot

Heinäkuu on vaihtunut elokuuksi ja jälleen olen päässyt nauttimaan kuukauden hevosten kotonapitämisestä!

Heinäkuu näyttää paperilla todella edulliselta, siis lähinnä siltä, että olen tienannut pitämällä hevosia kotona. No, tämähän ei suinkaan pidä paikkaansa, voin kertoa, että lompakossa oleva lovi on sitä luokkaa, että siellä käy enää vain tuuli :D  Mutta asiaan:

Heinäkuun Pallurointimenot:
 
Rypsirouhe 16,64 e
Valmennus 40 e

Horzelta sadeloimi ponille, putsit ja kuolain Palluralle 65,59 e

Yhteensä 122,23 e

Tulot: kirppiskamojen ja heinän myynti 143 e

Yhteensä +20,77 euroa

Heinäkuu on siis plussalla johtuen lähinnä siitä, että myin keväällä ostamistani heinistä osan kaverini hevoselle Viljolle.

Tosiasiassa ostin heinäkuussa myös jo uuden sadon heinää, mutta en ole saanut tästä vielä laskua. Heinäkuun menot eivät siis oikeastaan pidä paikkaansa, mutta kirjataan ne kuitenkin tähän muistiin. Ehkä jonkinlaista kuvaa todellisuudesta voi saada vuoden lopulla, kun näkee menoista jonkinlaista keskiarvoa.

Kuvassa Pallura ruohonleikkurina pihassani.

Tämä viikko jatkuu edelleen hommia painaen, tallissa on vielä hommaa ja pari tarhaa pitäisi saada viimeisteltyä sekä kentän aidat myös tehtyä valmiiksi. Koitan ehtiä myös blogin pariin! Olenkin saanut teiltä muutaman toiveen blogipostausten suhteen, kiitos niistä! Pyrin nämä toteuttamaan piakkoin, sillä tietenkin kirjoitan mielelläni asioista, joista te haluatte lukea. Tulossa on siis jossain vaiheessa postausta omasta päivärytmistäni "My Day"-tyyppisesti sekä talostani. Talopostauksessa tosin menee pidempään, sillä minulla on edelleen osa tavaroista ihan hujan hajan, enkä ole ehtinyt vielä tehdä talosta yhtään omannäköistäni. Mutta pyrin tämänkin toteuttamaan jossain vaiheessa! My day-tyyppistä postausta laitan sitten, kun päästään hevosten kanssa normaaliin rytmiin. Tällä hetkellä ne ovat vielä yön ulkona ja päivät sisällä, mutta varmaan viimeistään syyskuun tullen siirrytään normaaliin rytmiin.

Aurinkoista alkanutta elokuuta kaikille!

Talliremppa edistyy hitaasti mutta varmasti

Taas on vierähtänyt tovi edellisestä blogipostauksesta, ja jälleen kerran vetoan kiireisiini! Kun tekee kokopäivätyötä ja yrittää siinä samassa remontoida tallia, ei blogille ole jäänyt kauheasti aikaa. Mutta nyt vilautan teille pikaisesti, mitä tallissa on saatu aikaan!

Talliin on tullut lisää karsinoita! Sisälle tullessa vasemmalle puolelle on saatu valmiiksi kaksi uutta karsinaa. Toinen karsiointa on kooltaan yhdeksän neliötä ja toinen vähän reilu yhdeksän.

Karsinat ovat vielä maalia vailla, joten ne näyttävät vähän rujoilta. Ne on suurimmaksi osaksi tehty tallissa jo olleiden karsinoiden materiaaleista, jotain uuttakin on ostettu. Pääosin on kuitenkin menty sillä, mitä on ollut jo valmiina.

Oikealla puolella on rehuhuone, Mini-Men karsina ja perällä Palluran ja Viljon karsinat. Palluran karsinan oikealta puolelta pääsee vielä varustehuoneeseen, siitä teen erillisen postauksen jahka ehdin!

Meillä on pieni rehuhuone, joka on sistutettu - milläpä muillakaan - kuin Ikean Sortera-laatikoilla! Seinällä jo valmiina olevan hyllyn maalasin valkoiseksi ja hyödynsin lisärehuhyllyksi. Heinät meillä on osaksi tallinvintillä (pikkupaalit) sekä riihessä, missä on isot kuivaheinäpyöröt.

Myös talikot sun muut ovat vihdoin löytäneet tiensä turvallisesti seinälle, pois tieltä.

Tallissa on vielä paljon hommaa, minulle maalaushommia ja sähkärille vähän valaistus- ja pistorasiahommia, sekä myös putkarille töitä, jotta saadaan pesupaikalle vielä vesipiste. Mutta pikku hiljaa aletaan olla voiton puolella!

Laittelen lisää kuulumisia ehtiessäni sekä kerron myös kenttäprojektista! Mutta nyt toivotan teille supersuloisen Mini-Men myötä ihanaa alkanutta viikkoa!

Kuivikkeen valinnasta

Huoh, Suomen ihana kesä. Hevoset ovat palanneet normirytmiin, eli aamulla sisään ja illalla ulos, sillä joka ikinen päivä sataa. Siis ihan joka ikinen. Niinpä päätinkin kirjoitella teille kuivikeasioista, sitä kuiviketta kun kuluu nyt normitahtiin, kun hevoset eivät ole ulkona 24/7.

Nykyään on tarjolla jos jonkinmoista eri kuivikelajia. Löytyy ne perinteiset eli puru, olki ja turve, mutta niiden rinnalle on lisäksi tullut olkipellettiä, hamppupellettiä, puupellettiä, ruokohelpipellettiä...

Puru olisi varmaankin ehkä helpoin ja ainakin hankintahinnaltaan edullisin, sillä sitä saa sahoilta edullisesti, ja paalitavarakin on vielä kohtuuhintaista. En kuitenkaan halunnut kuivikkeeksi purua, sillä sen maatuminen on hidasta eikä monikaan halua sitä peltoonsa. Minulla tosin on lannanluovutussopimus lähikunnan maanparannusaineita valmistavan yrityksen kanssa, ja sinne saa viedä ihan kaikkia kuivikelajeja, joten sinänsä sillä ei ole väliä. Haluan kuitenkin käyttää lantaa maanparannusaineena omassa puutarhassani, tosin en tiedä, onko se nykyään laillista? Tuntuu, että hevosenlanta on demonisoitu heti ydinjätteestä seuraavaksi. Eli jos haluan laittaa ruusupensaan juurelle palanutta hevosenlantaa ilman, että käännän sen heti maan sisään, syyllistynkö ympäristörikokseen?

Turvetta en halua siksi, että sen nostaminen ei ole ympäristöystävällistä. Lisäksi se imee kaiken valon. Plussapuolena siinä kyllä olisi todella hyvä ammoniakin imukyky sekä hajuttomuus.

Päädyin ostamaan kokeeksi Hankkijalta olkipellettiä pikkusäkeissä, niissä 20 kilon. Ja kuinka ollakaan, sehän toimi! Yhden 9 neliön karsinan perustamiseen meni kuusi säkkiä. Sen jälkeen menekki on ollut Palluralla noin säkki per viikko, sillä vaikka se on todella siisti pissa- ja kakka-asioissa, se pissaa melkoisen paljon sisään, sillä se ei voi pissata ulos. En tiedä miksi, mutta se pidättelee aina, että pääsisi sisään pissalle. Aika jännä juttu sinänsä, sillä ostin sen tallilta, jossa se oli ulkona 24/7 suojanaan vain katos, jota ei oltu kuivitettu. Luulisi siis, että olisi tottunut pissaamaan ulos? 

Mini-Mellä kuivikemenekki on todella vähäistä, sille saa lisätä säkillisen vähän vajaan kuukauden välein. Se pissaa vähän, osaa pissata myös ulos, ja se on todella siisti karsina-asukki.

Olkipelletti on siis todellakin pelletiksi puristettua olkea. Sen imukyky on todella hyvä ja se on valoisaa. Se imee myös hajuja kohtuuhyvin, joskaan ei ole ihan turpeen veroista siinä asiassa. Olkipelletti myös maatuu nopeasti; siitä luvataan tulevan 3 kuukaudessa multaa! Tämä olikin yksi syy siihen, miksi päädyin olkipellettiin, sillä saan siitä nopeasti maanparannusainetta puutarhaprojekteihini! Olkipelletti on myös mielestäni helppoa siivota (ainakin kun on näin siistejä hevosia!).

Alkuun luulin myös, että olkipelletti on melkoisen pölyämätöntä, mutta se johtui vain siitä, että alkuun karsinat oli pakko kastella, jotta olkipelletin sai muhjuuntumaan patjamaiseksi, ettei se vaan olisi luistanut hevosen jalan alla karkuun. Tästä pääsemmekin olkipelletin miinuspuoleen: se on pakko kastella ainakin karsinaa perustettaessa, ja myöhemminkin, mikäli hevonen syö pellettiä. Muutaman hevosen tallissa kasteleminen ei ole ongelma, mutta voisin kuvitella, että isommassa tallissa se käy äkkiä työlääksi. Pallura maisteli alkuun pellettiä, joten olen kastellut nämä niille myöhemminkin. Jotkut sotkevat uuden pelletin vain vanhan kuivikkeen joukkoon, jolloin hevonen ei sitä syö, ja jos ei ole taipumusta syödä, ei välttämättä tarvitse uutta pellettiä sotkea tai kastella. Hevosesta riippuu siis. Mitä tulee pölyämiseen, sanoisin, että samanlaisen pölykerroksen jättää jälkeensä, kuin turvekin.

Mitä tulee kustannuksiin, pikkusäkit maksavat Hankkijalla 6,90 (sis. alv) kappale, ja näitä kuluu Palluralla kuukaudessa noin neljä. Näin oleen kuivikekustannukseksi tulee perustamisen jälkeen 27,60 euroa/kk, joka on mielestäni kohtuullinen hinta kuivikkeesta. Aion vielä selvitellä, tulisiko suursäkeissä ostaminen halvemmaksi. Siinä hintaa nostaa tietenkin rahti, vaikka suursäkki sinänsä olisi halvempi.

Olen tietenkin tarkan markan vartijana käytellyt pois vielä edellisiltä asukkailta jäänyttä purua. Tilalla ei ole ollut hevosia ainakaan pariin vuoteen, ja vaikka puru onkin ollut katoksessa, se on kuitenkin ollut maata vasten, ja edelleen käyttökelpoista. Tästä voi vähän päätellä, miten nopeasti (eli hitaasti!) puru maatuu!

Mini-Me on tässä kuvassa vielä vanhassa karsinassaan, sittemmin se on joutunut muuttamaan vähän pienempään karsinaan.

Tällä hetkellä säätiedote lupaa, että sää sekä lämpenisi, että kuivuisi, joten saa nähdä, saako meillä hevoset alkaa ulkoilemaan 24/7. Jotenkin olen vähän skeptinen tuon sääennusteen kanssa, vettä on tullut nyt niin paljon, että on ollut ihan syksyfiilis. Mutta toivotaan, että se kuitenkin vähän lämpenisi ja tulisi vielä kesä!

Kesäkuun Pallurointimenot - eka kuukausi omalla tallilla!

Ensimmäisen kuukauden aikana ei tullut juurikaan säästöä täysihoitotalliin verrattuna, mutta se johtui siitä, että ostin esimerkiksi heinää isomman satsin, joka kestää useamman kuukauden. (Oikeasti ostin nämä heinät jo huhtikuussa, mutta lasken ne nyt kesäkuun kuluihin, kun huhti- ja toukokuun Pallura oli vielä täysihoidossa ja söi täysihoitotallin heinää.)

Kesäkuun Pallurointimenot
 
Heinä 300 e
Vuolu 60 e
Sarviapilan siemen 21,90
Olkipelletti 117,30
Suolakivet 9,60
Baby oil 2,79
Kivennäinen 49 e

Yhteensä 560,59 e

Tulot: kirppiskamojen myynti 14 e
Yhteensä -546,59 e

Laskelmissa on mukana myös Mini-Men menot, sillä se vuoltiin samalla kun Pallura ja tietenkin se syö samoja rehuja. Kuiviketta ostin kerralla nyt enemmän, kun molemmat karsinat piti "perustaa" eli laittaa runsaasti kuiviketta paljaalle betonille. Määrässä on myös muutama säkki jatkotarvetta varten.

Ensimmäinen kuukausi ei siis tullut lainkaan täysihoitoa halvemmaksi, eikä varmaankaan vielä toinenkaan, sillä heinäkuussa ostettiin sitten seuraavan talven heiniä jo. Sen jälkeen ehkä lähtee vähän tasoittumaan, se jää nähtäväksi!

Heinäkuu toikin tullessaan erittäin kolean kelin, helteet ovat mennyttä ja meillä hevoset ovat palanneet normaaliin päivärytmiin eli aamulla ulos, illalla sisään. Pidän kuivaa makuupaikkaa niin tärkeänä, että mieluummin otan ne talliin nukkumaan yöksi, vaikka se tarkoittaakin sitä, ettei lomallakaan saa nukkua yhtään pidempään.

Koleudesta huolimatta hyvää alkanutta heinäkuuta kaikille!