maanantai 2. heinäkuuta 2018

Äitiyden sietämätön keveys

Stella on niitä äitejä, joiden mielestä hän ja hänen lapsensa ovat maailman keskipiste. Kaikkien muiden tärkein tehtävä on huolehtia heistä!


Stella oli ihan ensi sekunneista asti ihan huippuemä. Se hoiti varsomisen kotiin ihan itse, vaikka olin jo menossa karsinaan vetämään. Näytti siltä, ettei ensikertalainen tamma jaksa puskea isokokoista varsaa omin avuin ulos. Vaan mitä vielä, siinä vaiheessa kun astuin karsinaan, oli kaunis läsipäinen tammavarsa jo ulkona. Kalvotkin olivat sopivasti nenän päältä auki. Sitten koitti se koko varsomisen maagisin hetki: kun Stella alkoi jutella varsalle ihan ensimmäistä kertaa! Se hö-hö-hö-hö-höhötys, ei varsinainen hörinä, vaan paljon pehmeämpi ääni, oli kaiken sen valvomisen ja stressaamisen arvoista! Kaunein ääni, jonka olen ikinä kuullut.

Muistan olleeni hyvin varovainen lähestyessäni varsaa. Ensikertalaisesta tammasta kun ei tiennyt, miten se reagoisi ihmisiin varsan ympärillä. Mutta Stella toivotti minut tervetulleeksi iloisena. Ylpeänä se esitteli varsaansa, joka nousikin hyvin äkkiä jaloilleen (koska hyvin suorituskeskeinen äiti patisti heti). Minulla oli varsomisessa apuna kaksi kokenutta kaveria, jotka vähän ohjasivat varsaa ensimmäisen kerran tissille. Ensikertalaisen tamman tissit olivat melko pienet vielä ja siksi niille löytäminen oli vähän hankalaa.


Stellan varsomisen aikaan huhtikuun lopulla oli melko viileää, eivätkä Stella ja varsa voineet ulkoilla koko päivää. Alkuun niitä piti ulkoiluttaa päivän aikana useamman kerran pikku erissä.

Vaan sitten koitti kesä ja lämpö ja varsa myytiin. Aika Mainion Ainon uusi omistaja pyysi, että jos Stella ja Aino voisivat muuttaa jo heti hänen luokseen. Toki minä tähän suostuin, diili oli hyvä minullekin kun Stellan ja Ainon käsittelyyn oli apukäsiä saatavilla ja pääsisin itsekin paljon helpommalla. Vaikka Stella olikin varsonut täysihoitotallilla, huolehdin varsomisesta ja varsasta tietysti itse. Myös ulkoiluttamassa olin niitä aina itse, ja kesäloman alku kuluikin mukavasti vieden tammaa ja varsaa monta kertaa päivässä ulos. Stellan ja Ainon muutettua Jaatallille Lepaalle homma helpotti, kun Ainon uusi omistaja Jaana otti harteilleen leijonanosan töistä ja hoitaa tietysti Stellankin siinä samassa kuin Ainon.

Ja Stella, voi miten hyvin muutto sille sopikaan! Sekä tamma että varsa olivat heti ensi hetkestä kuin kotonaan. 


Stella äkkäsi heti muuttohetkellä aidan takana olevan vahtilauman. Hän voisi levätä ja nukkua ja syödä rauhassa varsan kanssa, kun muut pitäisivät heidät turvassa! Mikäs sen ihanampaa, ja tuoreen äidin arvolle sopivampaa!


Tietenkin uudessa kodissa vietettiin yöt alkuun sisällä. Aina aamulla Stellan ja Ainon tullessa ulos koko lauma oli jo odottamassa.

Mutta kaikkein paras oli vielä edessä, nimittäin Stellan ikioma lapsenvahti, The Nanny!


Pieni nelivuotias Taikaponi, siis poni nimeltään Taika, on Ainoa pienempi ihana sympaattinen pieni otus. Taika liitettiin Stellan ja Ainon laitumelle kun ne olivat kotiutuneet kunnolla. Alkuun Stellan piti toki varmistaa, että Taikaponi ei ole tullut Ainoa varastamaan tai mikä pahempaa, Stellan huollettavaksi! Yhdessäkin lapsessa on Stellan mielestä ihan tarpeeksi. Mutta pian Stella hyväksyi Taikaponin lapsenvahdiksi, koska mikäs sen ihanampaa kuin lapsenvahti!


Stella siis tietää, että jaksaakseen olla huippuäiti, tarvitsee myös omaa aikaa ja lepoa. Niinpä se antaa Ainon mielihyvin Taikaponin hoitoon. Toisinaan Stella taas vahtii, kun Aino ja Taika nukkuvat ja toisinaan koko poppoo viettää aikaa yhdessä.


Stella osaa siis hyödyntää jok'ikisen tilaisuuden saada jelppiä varsanhoitoon, mutta hoitaa Ainon silti ihan huippuhyvin. Se on vähän vapaan kasvatuksen äiti, komentaa vasta silloin, kun on ihan pakko. Riemusta riehuvan Ainon potku Stellan kylkeen saa mammapallurassa yleensä aikaan vaan ihastuneen hörähdyksen. Stella vahtii kyllä Ainoa, muttei liiallisuuksiin asti. Välillä Stella saattaa olla ihan toisessa päässä laidunta kuin Aino ja Taika, mutta aina Ainon tarvitessa tukea, turvaa tai ruokaa, Stella on kyllä paikalla.



Ihanaa on myös se, että Aino on oppinut äidiltään luottavaisen tavan suhtautua ihmisiin. Ihmiset ovat kivoja ja niiden luo kannattaa tulla.


Stella myös nauttii äitiydestä todella paljon! Siitä on ihana kirmailla Ainon kanssa ja se nauttii selvästi myös Ainon hoitamisesta. Tuntuu, että se on rauhoittunut ja fiksuuntunut paljon varsan myötä.

Keväällä, kun varsan syntyminen tähän maailmaan alkoi konkretisoitua ja tulla ajankohtaiseksi, stressasin asiasta paljon. Miten pärjäisin Stellan ja varsan kanssa, saisinko varsan myytyä ja pääsisinkö ratsaille ja puuhailemaan Stellan kanssa lainkaan kun sillä on varsa alla. Mutta niin vain kaikki järjestyi parhain päin. Me olemme kaikki kolme hyvin onnekkaita tyttöjä!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Palluraterkuin
Jenni

2 kommenttia:

  1. Stellasta on kyllä tullut ihan super mamma <3 eipä olisi vielä reilu vuosi sitten uskonut, että siitä käsittelemättömästä villihevosesta tulis edes puoliksi niin kiltti superpallura :) ja Ainokin on vaan niin mainio tapaus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Stellasta on kyllä tullut niin lutunen ja ihanaa että se on aivan huippuäiti :)

      Poista

Kiva kun kävit ja vielä kivempi, jos jätät kommentin!