1. Suosi kimppakyytiä niin omissa talliajoissa kuin hevosenkin matkassa.
Säästät paitsi rahaa, myös luontoa! Myös fillari on ihan varteenotettava kulkupeli tallimatkoihin, jos talli vaan on sellaisen matkan päässä, että sen jaksaa pyöräillä. Kulje tallikaverin kanssa kisoihin samalla traikulla sen sijaan, että kumpikin menisi omallaan.
Tai sitten: liiku sillä hevosella!
2. Kierrätä.
Yhdelläkään tallilla, jossa olen hevostani pitänyt, ei ole lajiteltu jätteitä, vaikka se olisi helppo tapa vähentää tallin jätekuormaa ja siten hiilijalanjälkeä. Moni varmaan syöttää hevoselleen lisäravinteita, jotka myydään kivoissa pikku muovipurkeissa. Nämäkin purkit voi kierrättää sen sijaan, että ne heittäisi sekajätteeseen. Jos kuulostaa ylivoimaiselta, suosi lisäravinteita, jotka pakataan pusseihin purkkien sisään. Pusseihin pakkaamiseen menee vähemmän muovia.
Suurin osa hevosista käyttää myös rautakenkiä, jotka kannattaa ehdottomasti nakata metallinkeräykseen.
3. Suosi fleecen sijaan villaa.
Tiesitkö, että fleeceloimista irtoaa jokaisella pesukerralla veteen mikromuoveja, joita ei saada puhdistettua vedestä edes vedenpuhdistamolla? Nämä mikromuovit jatkavat kiertokulkuaan vedestä vesistöihin ja päätyvät lopulta myös meidän ihmisten elimistöihin.
Fleece on kuivausloimena hyvä, mutta villa on vielä parempi. Oman kokemukseni mukaan se kuivaa hikisen hevosen nopeammin ja lisäksi villa on materiaalina itsepuhdistuva, mikä tarkoittaa sitä, että se tulee toimeen vähemmillä pesukerroilla kuin fleece. Villasta ei myöskään irtoa mikromuoveja veteen.
4. Osta vain tarpeeseen.
Neuvo, joka ainakin minun tulisi sisäistää! Jokaisen turhan romppeen valmistaminen kuormittaa maapalloa.
5. Osta mahdollisuuksien mukaan käytettyä.
Näin pienennät jätevuorta ja säästät maapalloa yhden uuden tavaran tuottamisen aiheuttamalta kuormitukselta. (Vinkkejä onnistuneisiin Facebook-kirpputorikauppoihin voit katsoa täältä!)
6. Tilatkaa eläinlääkäri ja kengittäjä kerralla useampaa hevosta varten.
Hekin todennäköisesti liikkuvat autolla, joten on ekologisempaa hoitaa kerralla useampi hevonen, kun ajaa monta kertaa tallille.
7. Laita omat tarpeettomat tavarasi kiertoon.
Rikkinäinen loimi, jota et jaksaisi paikata. Sen sijaan, että nakkaat roskiin, tarjoa tallikamuille tai vaikkapa Facebookissa. Moni viitsii paikata rikkinäistäkin ja pikkuvikaisia loimia halutaan loimenrepijöille. (Sitä paitsi ulkoloimen paikkaaminen käy hävyttömän helposti tällä niksillä.)
Kauhtuneet ja rikkinäiset satulahuovatkin saattavat kelvata vielä esim. eläinsuojeluyhdistykselle eläinten alustoiksi.
8. Korjaa vanha sen sijaan, että ostaisit uuden.
Katso esim. edellisen kohdan loimenkorjausvinkki sen sijaan, että nakkaisit ulkoloimen roskiin ja ostaisit uuden tilalle. Laadukkaat nahkavarusteet kannattaa myös korjauttaa. Valjassepän lisäksi jotkut suutarit korjaavat myös hevosvarusteita. Kun esimerkiksi loimi on käytetty viimeiseen riekaleeseen asti, ota siitä jalkalenkit ja soljet vielä talteen varaosiksi.
9. Osta yksi laadukkaampi tuote monen halpiksen sijaan.
On kivaa omistaa monta satulahuopaa, sen tiedän minä paremmin kuin kukaan muu. Mutta ekologisempaa on ostaa muutama laadukas huopa, jotka kestävät pesua vuodesta toiseen, kuin niitä liruja halpiksia, jotka menevät muutamassa pesuissa nukkaantuneiksi ja kauhtuneiksi.
Myös laadukkaiden suitsien ym. nahka maksaa itsensä yleensä takaisin sillä, että hyvin hoidettuna laadukas nahka on yleensä ikuista. (Vinkkejä nahan hoitoon voit katsoa täältä).
10. Suosi kotimaista.
Tällä hetkellä tuntuu olevan trendikästä tilata ulkomailta se rehusäkki, enkä kiellä sitä, etteivätkö nämä ulkomaisetkin rehut olisi laadukkaita. Mutta ekologisempaa on suosia kotimaista rehua, jolle ei tule turhaa hiilijalanjälkeä turhista rahdeista. Meillä on kuitenkin Suomessa useita laadukkaita kotimaisia rehusarjoja, kuten esimerkiksi Racing, Norra, Black Horse ja Speedex. Nämä on myös kehitetty suomalaisen heinän ravintoarvoja silmälläpitäen.
Kannattaa myös miettiä, olisiko ulkomaiselle lisäravinteelle tai -rehulle kotimaista vaihtoehtoa. Häntä ja harja saattaisivat chian sijaan hoitua kotimaisella hampunsiemenellä ja soijalle ravintoarvoiltaan lähes samanlainen vaihtoehto proteiinirehuksi on rypsirouhe.
Palluran tukan lisäksi myös meikäläisen melko pitkä tukka on kasvatettu kotimaisella hampulla!
Toki osa suomalaisiksi mielletyistä rehuista vain pakataan Suomessa pussiin ja raaka-aineen tuotantomaa on jotain ihan muuta, joten näidenkin kanssa saa olla tarkkana.
Varusteissa on jonkin verran myös vara suosia kotimaista. Wahlstenin W-Profile -tuotteet valmistetaan Lahden Jokimaalla, joskin nahka on ruotsalaista. Valjassepiltä voi myös tilata tilaustuotteita, samalla tukee yleensä myös pienyrittäjää.
Hevosten "kosmetiikasta" ainakin Solheds valmistetaan Suomessa. Lisää kotimaisia valintoja hevosten ja muiden lemmikkien arkeen voit katsoa täältä: Sinivalkoinen valinta: lemmikit
11. Älä valitse ratsastusareenan pohjaksi kumirouhetta
Okei, todella harva meistä pääsee vaikuttamaan ratsastuskenttien ja maneesien pohjien valintoihin, mutta tiedoksi niille, jotka suunnittelevat oman kentän tai maneesin tekoa: EU suunnittelee kumirouheen kieltoa jalkapalloareenoille ja todennäköisesti tämä tulee laajenemaan myös ratsastusalueiden pohjiin. Syy on selvä: kumirouhe kulkeutuu jalkapallo- ja ratsastusareenoilta luontoon. Hevonen kakkaa kentälle, joku kerää kakan, nakkaa sen lantalaan. Lantaan on tarttunut kumirouhetta ja kun lanta levitetään pellolle, kumirouhe kulkeutuu sinne. Lannan lisäksi kumirouhetta kulkeutuu myös hevosen kavioissa ratsastusareenan ulkopuolelle.
Hiekassa on myös se hyvä puoli, että kun ratsastusareenan pinnan jossain vaiheessa joutuu uusimaan, hiekalle on helppo keksiä jatkokäyttöä!
12. Valitse kuivikkeeksi jotakin muuta, kuin turvetta.
Jälleen asia, johon harva voi vaikuttaa. Mutta tiedoksi niille, jotka voivat:
Suomen luonnonsuojeluliitto kertoo turpeesta näin:
"Turpeenkäytöllä on haitallisia ympäristövaikutuksia sekä soille, vesistöille että ilmastolle.
Turpeen nostaminen soilta ja soiden ojittaminen kuormittavat vesistöjä. Soilta huuhtoutuu veden mukana aina jonkin verran ravinteita, kiintoainesta, humusta ja rautaa.
Ja toisaalta Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC luokittelee turpeen päästöt samaan luokkaan fossiilisten polttoaineiden kanssa. Suomessa turpeen energiakäytöstä aiheutuu tuotettua energiayksikköä kohti noin 12 prosenttia korkeammat hiilidioksidipäästöt kuin kivihiilestä. Turpeesta aiheutuu noin 20 prosenttia Suomen energiatuotannon hiilidioksidipäästöistä."
Turpeen tuottaminen ei siis ole ympäristöystävällistä, joskin kuivikkeena sen imukyky sekä ammoniakin sitomiskyky ovat ylivoimaiset muihin kuivikkeihin verrattuna. Ja toisaalta tuve on myös helppo hävittää, kun moni maajussi huolii sen pellolleen ja viherpeukalo puutarhaansa. (Turve)suo siellä, vetelä täällä. Kuivikevertailua voit lukea täältä: Hevostietokeskus: Kuivikkeiden valinnasta
Itse olen kulkenut jonkin verran nyt tallille kimppakyydillä, samoin polkupyörällä. Molemmat hyviä ekologisia valintoja! Lisäksi kierrätän jätteeni tallilla: muovipurkit ja metallikengät vien tallimatkalla kierrätykseen. Rehuissa suosin suomalaista ja nykyään aina, kun varustetarve iskee, katson, voisiko sitä löytyä käytettynä. Mutta syyllistyn siihen hevosenomistajan perisyntiin, että ostelen ihan liikaa kaikkea. Nyt olen pyrkinyt hillitsemään kerskakulutustani ja melko hyvin olen siinä onnistunutkin!
Mutta kannattaa kuitenkin pitää mielessä tämä hyvä ohjenuora: Jokainen pienikin ekoteko on parempi kuin ei ekotekoa lainkaan! Jos sinulla on hyvä vinkki ekologisempaan hevosteluun, kerro se kommenttikentässä :)
Turpeen nostaminen soilta ja soiden ojittaminen kuormittavat vesistöjä. Soilta huuhtoutuu veden mukana aina jonkin verran ravinteita, kiintoainesta, humusta ja rautaa.
Ja toisaalta Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC luokittelee turpeen päästöt samaan luokkaan fossiilisten polttoaineiden kanssa. Suomessa turpeen energiakäytöstä aiheutuu tuotettua energiayksikköä kohti noin 12 prosenttia korkeammat hiilidioksidipäästöt kuin kivihiilestä. Turpeesta aiheutuu noin 20 prosenttia Suomen energiatuotannon hiilidioksidipäästöistä."
Turpeen tuottaminen ei siis ole ympäristöystävällistä, joskin kuivikkeena sen imukyky sekä ammoniakin sitomiskyky ovat ylivoimaiset muihin kuivikkeihin verrattuna. Ja toisaalta tuve on myös helppo hävittää, kun moni maajussi huolii sen pellolleen ja viherpeukalo puutarhaansa. (Turve)suo siellä, vetelä täällä. Kuivikevertailua voit lukea täältä: Hevostietokeskus: Kuivikkeiden valinnasta
Itse olen kulkenut jonkin verran nyt tallille kimppakyydillä, samoin polkupyörällä. Molemmat hyviä ekologisia valintoja! Lisäksi kierrätän jätteeni tallilla: muovipurkit ja metallikengät vien tallimatkalla kierrätykseen. Rehuissa suosin suomalaista ja nykyään aina, kun varustetarve iskee, katson, voisiko sitä löytyä käytettynä. Mutta syyllistyn siihen hevosenomistajan perisyntiin, että ostelen ihan liikaa kaikkea. Nyt olen pyrkinyt hillitsemään kerskakulutustani ja melko hyvin olen siinä onnistunutkin!
Mutta kannattaa kuitenkin pitää mielessä tämä hyvä ohjenuora: Jokainen pienikin ekoteko on parempi kuin ei ekotekoa lainkaan! Jos sinulla on hyvä vinkki ekologisempaan hevosteluun, kerro se kommenttikentässä :)
Hyvä teksti! Lisäksi vielä tärkeä kohta eli kun hevosen vuodet ovat täynnä niin pyri hyödyntämään humma ravinnoksi mikäli mahdollista.
VastaaPoistaTotta, erittäin hyvä "vinkki"!!
PoistaHyviä vinkkejä! :) Varsinkin tuo turhan tavaran välttäminen ja kierrättäminen, ja suomalaiset rehut. Meidän tallilla tuotetaan omat heinät sekä oljet kuivitukseen, todellista lähituotantoa. :) Välimatka tallille on kyllä harmillinen omalta kohdalta kun on reilu 20km suuntaansa. Onneksi saan yhdistettyä matkoja eli käytyä tallilla yleensä matkalla töistä kotiin. :)
VastaaPoistaKiitos! Tuo on muuten myös hyvä vinkki, että yhdistelee talliajoihin muitakin ajoja!
PoistaHummat asuu parinkymmenen metrin päässä kotiovelta, eli ylimääräistä kulkua autolla tallille ei tule.
VastaaPoistaHeinät tulee naapurista, pelloille on matkaa lohkosta riippuen 0,5 - 2 km. Lähiruokaa siis. Rehut ja kivennäiset on pääasiassa suomalaisia.
Eläinlääkäri otetaan usein kimpassa naapuritallin kanssa, jolloin hevosia voi olla se 5-10 kerralla. Äkkitilanteet on sitten asia erikseen.
Vallan vähän tulee ostettua mitään uutta hevosille. Loimia pääasiassa, jos jotain. Laadukas käytetty on parempi kuin halpis uusi. Fleece-loimista en ole oikein koskaan tykännyt.
Kuivikkeena on puupelletti ja mahdollisesti olki.
Sitten jos vielä lopetukseen menevän hevosen tohtisi laittaa omaan pakkaseen, niin olisihan vallan tehotuottamatonta lihaa.
Ihanan ekologisesti hevostelet :) Tuo ruhon hyötykäyttäminen lihoiksi on kyllä hyvä. Varsinkin kun se on yleensä vielä eettisestikin tuotettua lihaa, monen hevosenomistajan hevonen elää parempaa elämää kuin omistaja itse :)
PoistaTodella hyvä postaus!
VastaaPoistaItseasiassa tämä mun apukäsi (Emma) on lähes aina mun kanssa tallilla, joten vuorotellaan kumman autolla mennään. Ei ole mitään järkeä mennä kahdella autolla, kun toisen hakeminen koukkaa vain sen viiden minuutin verran. Myöskään uutta en ole pitkään aikaan ostanut enkä tehnyt heräteostoksia, mistä olen todella ylpeä! Kaikki tarpeeseen tulleet tavarat viimeisen neljän kuukauden aikana on ostettu käytettynä, mikä on säästänyt myös kukkaroa.
Ensi talveksi meillä on jäljellä 2 villaloimea ja 2 fleeceloimea kuivatukseen sekä alku -ja loppukäynteinhin, mutta päädyin siihen, että hankkiudun fleeceistä eroon ja ostan laadukkaamman villaloimen, joka on tällä kertaa se fullneck, mistä olen kauan haaveillut.
Mullakin on muutama fleeceloimi vielä olemassa, ja pohdin tässä, että kumpi olisi ekologisempaa, käyttää ne viimeiseen riekaleeseen vai heittää roskiin? Todennäköisesti päädyn käyttämään ne loppuun. Fullneck-villaloimi on kyllä kuivaamiseen ihan paras :) Ainoa miinus on se, että se on painava, varsinkin märkänä.
Poista